Eeva Nikkilä
@eevanik.bsky.social
370 followers 1.3K following 95 posts
Historian (Ph.D.), historiantutkija (FT) University of Turku Research interests: Animal history, animals' experiences, pigs, piggeries, pig farming, agricultural history, history of animal health, animals in international relations. Finnish/English
Posts Media Videos Starter Packs
eevanik.bsky.social
"Yksi eläinhistorian vahvuuksista on osoittaa, miten eri eläimet ovat kokeneet yhteiskunnallisia muutoksia ja rakenteita tai miten eläimet ovat vaikuttaneet yhteiskunnan toimintojen ja instituutioiden kehittymiseen."
eevanik.bsky.social
"Eläinhistorian vahvuus on myös osoittaa, miten maailma on rakentunut muiden kuin ihmisten toimesta tai missä määrin muilla eläimillä on ollut tilaa rakentaa maailmaa. Kyse on ihmisen vastuusta pyrkiä ymmärtämään oman toimintansa seurauksia ja vaikutuksia. [...]
eevanik.bsky.social
Uusimmassa Tieteessä tapahtuu-lehdessä asiaa myös eläinten tutkimisesta ihmistieteissä – ja erityisesti historiantutkimuksessa!

Esitän siinä mm. ajatuksen siitä, että pyrkimys ymmärtää eläinten näkökulmia ja kokemuksia voidaan ajatella myös osana sivistyneen ihmisen tapaa olla suhteessa maailmaan.
Katse menneisyyden eläimiin
Tieteessä tapahtuu -lehti kokoaa yhteen eri tieteenalat. Se on foorumi ajankohtaisille ja yleistajuisille tiedeartikkeleille sekä keskustelulle tieteestä ja tiedepolitiikasta.
www.tieteessatapahtuu.fi
eevanik.bsky.social
Hän päätti tänään kokeilla, voiko leppäkertun syödä. Kävi ilmi, että ei voinut. Koko hommasta jäi suorastaan paha maku suuhun. #kissataivas
Kuvassa kissa, joka makaa matolla.
eevanik.bsky.social
Uusimmassa Koti ja maaseutu -lehdessä juttua siitä, miten suhteemme kotieläimiin on muuttunut maatalouden kaupallistuessa ja tehostuessa. Kuvassa mm. 1930-luvulla ulkoilevia porsaita. Ulkoilu nähtiin silloin helpoimpana keinona lisätä sikojen terveyttä. #historia #maatalous
Kuvakaappaus lehtikuvasta. Kuvassa lehmiä laitumella. Kuvakaappaus lehtiartikkelista.
eevanik.bsky.social
Historiasta:
eevanik.bsky.social
Porsaiden kastraatiokielto ja sen kohtalo puhututtaa. Koostin oheisen katsauksen karjuporsaiden kastroinnin historiaan meillä ja vähän muuallakin. Olennaisia tekijöitä mm. sikojen tuotteistaminen ja käsitykset porsaiden kyvystä kärsiä. #historia #sika
eevanik.bsky.social
Historiallisesti tarkasteltuna porsaiden kokemaa kipua on myös pitkään aliarvioitu tai vähätelty. Kun tähän vielä yhdistetään tuotantoeläimen asema, tulos on tässä. Koirien tai kissojen kohdalla puhuisimme eläinrääkkäyksestä.
Maatalous | Porsaiden kivulias kastraatio kiellettiin, nyt kielto perutaan
Kivuliaan kastraation kieltävä laki ei ole ehtinyt astua edes kunnolla voimaan kun se ollaan jo kumoamassa.
www.hs.fi
Reposted by Eeva Nikkilä
aivelo.bsky.social
🚨New paper!🚨

Can we negotiate our cohabitation with rats? Karolina Lukasik spearheaded study, which suggests there might not be alternative!

Out now in a special issue on urban multispecies justice of npj Urban Sustainability: doi.org/10.1038/s429...

A short thread: (1/9)
eevanik.bsky.social
Heinäkuu: tutkimussuunnitelmat kuntoon syksyn hakuihin, kaksi abstraktia valmiiksi ja artikkelin työstö siihen päälle. Jälkimmäinen vaatisi muutaman hyvän kirjoitussession.

Syksylle tiedossa ainakin eläimet ja sota -aiheinen workshop Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa.
eevanik.bsky.social
Vaikka porsasyskän esiintymiseen sementtisikaloissa vaikutti myös sikojen runsaampi määrä ja liikuttelu tiloilta toiselle, on mielenkiintoista pohtia, missä määrin esimerkiksi materiaalierot sikaloissa vaikuttivat sikojen sairauksiin ja niiden esiintyvyyteen. #historia
eevanik.bsky.social
Tuli heti mieleen, että puisia sikaloita pidettiin sikojen terveyden kannalta parempina vaihtoehtoina Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla. Esim. porsasyskätapaukset yhdistyivät sementtisikaloihin ja niiden olosuhteisiin. ->
Bakteerit eivät pidä puupinnoista, huomasivat tutkijat Kainuun keskussairaalassa – tutkimuspäällikkö: ”Kiinnostava havainto”
Kaikki bakteerit eivät kasva kaikilla pinnoilla. Tutkijat kaipaavat asiasta kuitenkin vielä lisää tietoa.
yle.fi
eevanik.bsky.social
Myös haapanakoiras oli lähistöllä.
Järvi, neljä nokikanaa ja haapana.
eevanik.bsky.social
Nokikanaperhe. Pienempiä oli jossain vaiheessa tuplasti enemmän, nyt jäljellä vielä nämä kaksi.
Neljä nokikanaa järvessä, kaksi aikuista ja kaksi poikasta.
eevanik.bsky.social
Luontoon viittaavien termien katoaminen sikataloudesta on sekin mielenkiintoista: se viittaa systeemiin, jonka ei nähdä olevan riippuvainen luonnon systeemeistä.
eevanik.bsky.social
Kevätporsaat ja syysporsaat myös viittasivat tuotantojärjestelmään, jota luotiin suhteessa luontoon ja jonka nähtiin riippuvan tietyistä luonnon omista järjestelmistä, kuten vuodenajoista ja niiden tyypillisistä piirteistä.
eevanik.bsky.social
Porsaiden kasvatusta asemoitiin suhteessa luontoon, joko luonnon tuomien hyötyjen tai sen tuomien haasteiden näkökulmasta. Lopulta näissä neuvotteluissa oli kyse myös siitä, missä määrin luonto ja luonnolliset asiat (sellaisena kuin aikalaiset ne ymmärsivät) olivat ylipäätään korvattavissa.
eevanik.bsky.social
Syysporsaat usein syntyivät isompikokoisina kuin kevätporsaat, sillä myös porsivien emakoiden kunto oli vankistunut ja ravitsemus monipuolistunut kesän aikana. Syysporsailla oli haasteina kylmyys, valon puute ja rajalliset sikalatilat. Oli pyrittävä korvaamaan kesäajan hyödyt muilla keinoin.
eevanik.bsky.social
Syysporsaiden kasvatus ajoittui monesti jo viileään vuodenaikaan ja porsaita oli pidettävä enemmän sikalassa. Vuodenajan ja luonnon nähtiin ns. olevan porsaiden kasvattamista vastaan ja ihmisen oli sidottava enemmän resursseja porsaiden elämän alkuvaiheisiin.
eevanik.bsky.social
Kevätporsaita pidettiin paremmin kasvavina, terveinä ja edullisina kasvattaa, kun porsaita saattoi pitää ulkotiloissa, joissa oli usein halparakenteiset ja melko yksinkertaiset suojat sääolosuhteita vastaan. Kesä oli siankasvatuksen "ihanteellisinta" aikaa juuri luonnon tuomien hyötyjen tähden.
eevanik.bsky.social
Sikataloudessa käytettiin nimityksiä 'kevätporsaat' ja 'syysporsaat' kuvaamaan eri vuodenaikoina syntyneitä porsaita. Myös hoitotavat erosivat vuodenaikojen mukaan: kevätporsaat kasvatettiin usein kesäistä lämpöä ja luontoa hyödyntäen: näihin lukeutui auringonvalo, raitis ilma ja luontainen ravinto.
eevanik.bsky.social
Uusin artikkeli nyt ulkona! Käsittelen siinä luonnon roolia ja hyödyntämistä suomalaisessa sianhoidossa 1910–1930. ->

doi.org/10.1017/S095...

#historiantutkimus
Kuvakaappaus tieteellisen artikkelin johdannosta.
eevanik.bsky.social
Myös perspektiivi tärkeä: asenteiden muutos on ihmiselle havaittavissa oleva ilmiö, mutta realiteetti on, että asenteiden muutos ei ole (vielä) lopettanut sitä eletyn kärsimyksen määrää, mitä tarhoilla tuotetaan. Asenteet ja käytännöt eivät kohtaa. #turkistarhaus
eevanik.bsky.social
"30 vuodessa moni suomalainen on omaksunut samat aatteet kuin aikansa radikaalit eläinaktivistit."

Erinomainen esimerkki siitä, miten muutosta asenteissa eläimiä kohtaan tapahtuu ja miten (hidas tai nopea) tämä muutos voi olla ->
Kettutytöt luulivat 30 vuotta sitten tekevänsä jotain pientä – siitä alkoi tapahtumaketju, joka muutti koko Suomea
Turkistarhaiskut politisoivat suhtautumisen eläinten kohteluun. 30 vuodessa moni suomalainen on omaksunut samat aatteet kuin aikansa radikaalit eläinaktivistit.
yle.fi
eevanik.bsky.social
14.00–15.15 Tieto ennen ja nyt.
Paneelikeskustelussa syvennytään tietoon yhteiskunnallisena ilmiönä ja keskustellaan tiedon tuottamisesta ja tietämisestä, disinformaatiosta ja tekoälystä historiantutkimuksen kohteina ja nykypäivän ilmiöinä.