Lightnews — Scholar-powered news

Niko Jaakkola FI

@nikoekon.bsky.social

820 followers 520 following 950 posts

Taloustieteen professori (Bologna). Ilmasto, luonnonvarat, vihreä siirtymä. Kommentoin toki myös 🇫🇮/🇪🇺 kansalaisena. Suomenkielinen tili; englanniksi @nikoecon.bsky.social

Posts Media Videos Starter Packs

Pinned

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · Oct 29

Tässä taannoinen kirjoitus Kauppalehdessä @artahy.bsky.social kanssa. Alla raportti jossa kirjoitan aiheesta hieman pidemmin.

Niko Jaakkola @nikoecon.bsky.social · Aug 11

Kirjoitettiin @artahy.bsky.social kanssa siitä, miten ilmastopolitiikan tulee keskittyä vakuuttamaan yksityinen sektori vihreän siirtymän vääjäämättömyydestä. Sanat eivät enää riitä, tarvitaan tekoja -- esim. tukia pitkäikäisille sijoituksille ja hankinnoille. Hallitus menee juuri väärään suuntaan.

Tulevaisuuden ilmastopolitiikkaa tehdään jo tänään

Ilmastonmuutos on aikamme vakavimpia ongelmia. Poliittisten päättäjien tulee pyrkiä kasvihuonekaasupäästöjen hinnoitteluun niin kovalla tasolla kuin poliittiset reunaehdot sallivat. Nykyisen hallituks...

www.kauppalehti.fi

1 13

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 3h

Tarkoitukseni oli tuossa ketjussa nimenomaan valottaa ongelman luonnetta, siten kuten minä oman ymmärrykseni pohjalta sen käsitän...

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 3h

"vähentämään julkisyhteisöjen bruttovelkasuhteen pelkoa ‼️" ¯\_(ツ)_/¯

Jussi Ahokas @ahokasjaj.bsky.social · 2d

Päätän 🚨‼️hätäketjuni ‼️🚨täältä tähän! Toivottavasti tämä edistää taas hiukan "viestin perille menoa"!

Kiitos kun kuuntelitte (eli jaksoitte lukea tänne asti)!

Nyt kaikki yhdessä puolustamaan KANSANTALOUDEN RAHOITUSVAKAUTTA ja vähentämään julkisyhteisöjen bruttovelkasuhteen pelkoa ‼️

#talous
[/END]

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 4h

Tästä olen jokseenkin samaa mieltä -- kumpaankin kannattaa kiinnittää huomiota. En ollut tätä nähnyt aiemmin, joten vastasin lähinnä alkuperäiseen kehystykseesi.

1 1

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 4h

Olet oikeassa, eli tämä on isompi ja monimutkaisempi kysymys. Se ei muuta sitä, että positiivinen vaihtotase ei ole mikään syy olla vähemmän huolissaan valtionvelasta.

2 1

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 4h

Pyrin parhaani mukaan tulkitsemaan kirjoittamaasi, avaa toki mikäli olen mielestäsi ymmärtänyt jotakin väärin.

1 2

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5h

Summa summarum: Suomen nippa-nappa positiivinen vaihtotase on mielestäni heikko perustelu sille, että velkasuhteen viimeaikaisesta vääjäämättömästä kasvusta voisi olla huolestumatta. 27/27

1 1 4

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5h

Toisin sanoen valtio voisi painaa sijoitustuotot keinotekoisen alas, ja tällä tavalla pakottaa kotimaiset säästäjät subventoimaan valtion velkaantumista. Tämä tietenkin menisi EU:n perusperiaatteita -- pääoman liikkuvuutta -- vastaan, ja aiheuttaisi poliittisia ongelmia myös kotona. 26/n

1 1 2

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5h

Viimeisenä: positiviinen vaihtotase voisi auttaa valtiota selviytymään velkakriisistä -- jos pääoman liikkuvuus lopetetaan. Kun ulkomaiset sijoituskohteet suljetaan kotimaisilta säästäjiltä pois, se tarkoittaa, että kotimaisille säästöille on vähemmän kysyntää ja hinta -- korkotaso -- laskee. 25/n

1 1 2

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5h

Todellisuudessa Italia, Ranska ja Belgia joutuvat kaikki maksamaan valtionvelastaan huomattavasti korkeampaa korkoa kuin Suomi -- koska niillä kaikilla on selkeästi korkeampi velkasuhde. Velan määrä vaikuttaa lainan hoitokustannuksiin, eikä positiivinen vaihtotase auta tässä. 24/n

Kuvaaja joka osoittaa, että valtionlainojen korko (Saksan 10 vuoden lainaan verrattuna) nousee velkasuhteen kanssa.

1 2 5

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5h

Tässä ulkomainen nettovarallisuus -- "menneiden vaihtotaseiden summa". Ranskan ulkomainen nettovarallisuus on negatiivinen; Italian positiivinen, ja hieman Suomen vastaavaa matalampi; Belgian jopa selvästi korkeampi. Italian tai Belgian vasta kannattaisikin olla huolehtimatta velasta? 23/n

Ulkomainen nettovarallisuus, % bruttokansantuotteesta. Belgia +59%, Suomi +25%, Italia +15%, Ranska -23%.

1 2 4

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5h

Tässä vaihtotase 1994-2024. Suomi on viimeisen 15 vuoden aikana ollut Ranskan kanssa suurinpiirtein samalla tasolla, vaihtotase on heitellyt noin -1% BKT:sta tuntumassa. Italian vaihtotase on ollut aika positiivinen! Jussin logiikan mukaan Italian valtionvelasta ei kai siis pitäisi huolehtia. 22/n

Kuvaaja joka näyttää vaihtotaseet Suomi, Italia, Ranska ajalta 1994-2024. Viimeisen 15 vuoden aikana: Ranska ja Suomi noin -1% bruttokansantuotteesta, Italia noin +2%.

1 2 3

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5h

Lopuksi vielä pari kuvaajaa, joilla alleviivaan pointtiani. Tällä hetkellä euroalueella ollaan laajalti (ja perustellusti) huolissaan Ranskan ja Italian korkeasta valtionvelkataakoista. Miltä nämä valtiot näyttävät vaihtotaseen ja ulkomaisen nettovarallisuuden osalta, verrattuna Suomeen? 21/n

1 2 3

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5h

Ts. positiivinen vaihtotase voi olla ihan hyvä asia -- mutta eri syistä kuin mitä Jussi antaa ymmärtää. Eikä positiivinen vaihtotase ole edes riittävä ehto talouskriisien välttämiselle! Vrt. finanssikriisi 2007-8, joka iski myös ylijäämävaltioihin kuten Saksaan tai Alankomaihin. 20/n

2 1 2

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5h

Kunnossa oleva vaihtotase voi silti olla hyvä asia: se voi joissakin tilanteissa vähentää riskiä esim. rahoitussektorin kriisiytymisestä -- koska joskus negatiivinen vaihtotase saattaa korreloida esim. yksityisen sektorin ylivelkaantumisen kanssa. 19/n

1 2 3

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5h

Takaisin vaihtotaseeseen: jos valtion fiskaalinen tila on loppu, on turha odottaa että yksityiset toimijat alkavat kustantaa julkishyödykkeiden hankinnat ulkomailta. Yksityinen sektori tuo ulkomailta taulutelkkareita (yksityinen hyödyke), ei ampumatarvikkeita (julkishyödyke). 18/n

2 2 2

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5h

Toisin sanoen Imatran puolustusta eivät rahoita imatralaiset porvarit, vaan Suomen valtio. Julkishyödykkeet tulee rahoittaa yhteisesti, sillä ymmärrämme, että ne ovat kaikkien yhteiseksi hyödyksi. Muita esimerkkejä esim. kasvihuonekaasupäästöjen hillintä, pandemioiden hallinta, jne. 17/n

1 2 2

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5h

Esimerkkinä maanpuolustus, tyypillinen julkishyödyke. Imatran puolustaminen suojaa kaikkia imatralaisia -- ja kaikkia suomalaisia. Julkishyödykkeitä ei tuoteta yksityisesti: yksityiset turvallisuuden tuottajat tahtoisivat kaikki vapaamatkustaa jonkun toisen tuottaman turvallisuuden suojissa. 16/n

1 2 2

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5h

Ongelmana on se, että tyypillisesti valtion menoja tarvitaan julkishyödykkeiden hankkimiseen: sellaisten hyödykkeiden, joita yksityisellä sektorilla ei ole kannustimia hankkia. Jos valtio on käyttänyt fiskaalisen tilansa loppuun, yksityisen sektorin kyky ottaa lainaa ulkomailta ei lohduta. 16/n

1 2 3

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5h

Vaihtotase voi siis olla heikko, jos valtio ottaa velkaa ulkomailta -- tässä se kytkös valtionvelan ja valtion velkaantumisen välillä. Mutta jos samalla yksityisen sektorin ulkomainen nettovarallisuus kasvaa, vaihtotase voi silti olla positiivinen. 15/n

1 2 3

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5h

Vaihtotase on tämän muutosnopeus, ts. kuinka paljon ulkomainen nettovarallisuus muuttuu vaikkapa vuodessa. (Lisäksi varallisuuden arvo saattaa muuttua, mutta vaihtotase on laajalti tärkeämpi komponentti nettovarallisuuden muutoksissa.) 14/n

1 1 2

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5h

Rahoitusvakauden takana on 'ulkomainen nettovarallisuus': valtion ja yksityisen sektorin omistaman, ulkomailla sijaitsevan, varallisuuden summa; miinus ulkomaisten omistajien Suomessa omistama varallisuus. 13/n

1 1 2

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5h

Miksi mielestäni Jussin argumentti on harhaanjohtava? Koska se antaa ymmärtää, että rahoitusvakauden ollessa kunnossa valtionvelasta ei tarvitse olla niin huolissaan.

Rahoitusvakaus toki liittyy valtion velkaantumiseen -- mutta ei tavalla, joka mahdollistaa Jussin vihjaileman johtopäätöksen. 12/n

1 1 2

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5h

Toisin sanoen: uhkakuva ei ole niinkään päätösvallan menettäminen "troikalle" (kuten Kreikassa tapahtui) tai IMF:lle; vaan se, että annamme valtionvelan kasvaa harkitsemattomasti -- niin, että joutuessamme tilanteeseen, jossa oikeasti tarvitsisimme velkarahaa kipeästi, sitä onkin vaikea saada. 11/n

1 2 2

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5h

Jussin kapea määritelmä päätösvallan menettämisestä onkin analoginen 'negatiivisen vapauden' kanssa: vapaus ulkopuolisesta pakottamisesta. Laajempi budjettivara puolestaa tarjoaa 'positiivista vapautta': todellista kykyä toimia omien päämääriensä saavuttamiseksi. 10/n

1 2 2

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5h

Voidaan ajatella, että tulee myös muita odottamattomia tarpeita nostaa julkisia menoja (sotilaallinen kriisitilanne) tai että odotetut tarpeet kasvavat (sotilaallinen varautuminen, vihreään siirtymään liittyvät investointitarpeet, jne.). Nämäkin vaativat fiskaalista varaa. 9/n

1 2 2