Lightnews — Scholar-powered news

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 6d

Ok, tuo selventää. Mutta työikäinen väestöhän on kasvanut viime vuosina. Ja tuossa ylen jutussakin puhuttiin maahanmuutosta.

1

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 6d

Ajatteletko aikaväliä jolloin väestö ei muutu?

1

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 7d

Miksi työvoimaOSUUDEN pitäisi kasvaa jotta työn tarjonta kasvaisi?

1

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 10d

Tuo 40% ei minustakaan ole kovin oleellinen osa sääntöä.

Mutta esitetty sääntö ei minusta ole sillä tavalla kaavamainen, että velkasuhteen ajateltaisiin alenevan joka vuosi. Tavoitteesta voidaan poiketa kokonaisharkinnan perusteella. Ei siis ole tarkoitus, että velkasuhde ei koskaan saisi kasvaa.

2

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 10d

Itse en taida pitää julkistakaan keskustelua samalla tavalla epäsymmetrisenä kuin sinä. Esim. viime aikaisessa talouskeskustelua kotimaisen kysynnän-ja samalla fipovirityksen-merkitys minusta välillä ylikorostuu. Näin siksi, että talous voi kasvaa myös viennin myötä.

2

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 10d

En ole perehtynyt juuri tuohon arvonnousuveroon, joten en osaa kommentoida sitä. Mutta siis tokihan VM:stä on tullut konkreettisia ehdotuksia mahdollisiksi verotusta kiristäviksi toimiksi:
julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/ha...

julkaisut.valtioneuvosto.fi

1 1

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 10d

En oikein tiedä mihin tahoihin viittaat esim. kun sanot, että veronkorotuksia pidetään vastuuttomina. TPAN kehotti 2024 alussa hallitusta harkitsemaan myös veronkorotuksia:

talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/talouspoliti...

Talouspolitiikan arviointineuvosto: Hallituksen finanssipolitiikan päätavoitteet ovat perusteltuja, mutta keinovalikoima ei ole riittävä - Talouspolitiikan arviointineuvosto

Hallituksen keskeisenä finanssipoliittisena tavoitteena on vakauttaa julkinen velkasuhde hallituskauden loppuun mennessä. Tämä on hyvä tavoite, jos talousympäristössä ei tapahdu suuria muutoksia. Hall...

talouspolitiikanarviointineuvosto.fi

2 1 3

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 10d

*Minulla ei ole vahvaa kantaa...

1

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 10d

Jatkuvasti nouseva velkasuhde indikoi yhä pienempää liikkumavaraa, vaikka se ei toki ihan täydellistä kuvaa asiasta annakaan. Siksi minua vähän ihmetyttää ja huolestuttaa, jos ajatellaan, että matalan kasvun vuoksi velkasuhdetta ei ole edes mahdollista laskea (edes hitaasti) nykyisestä.

4 4

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 10d

b) emme toisaalta joskus joudu leikkaamaan menoja ja kiristämään verotusta, sillä tavalla hyvin rajusti, kuin mitä esim. juuri Kreikka joutui tekemään.

1 4

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 10d

Tarkoitan liikkumavaralla käytännössä sitä, että

a) meillä on mahdollisuus velkaantua nopeasti lisää silloin, kun se mahdollisuus on hyvinvoinnin—tai mainittujen hyvinvointivaltion rakenteiden--turvaamiseksi erityisen arvokas;

1 4

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 10d

Itse ajattelen, että tällaisten fiposääntöjen tärkein tavoite on pyrkiä turvaamaan finanssipolitiikan liikkumavara tulevaisuudessa.

1 5

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 10d

Toisaalta uskon, että vaikka velkasuhteen vakauttaminen tai kääntäminen laskuun edellyttää edelleen vaikeita valintoja, kumpaakin kohti voitaisiin päästä hyvinvointivaltion rakenteita ajatellen varsin erilaisin keinoin.

1 6

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 10d

Kiitos kommenteista!

Minulla ei ole vahvaa siihen, mikä tuo velkasuhdetavoite pitäisi olla. Arvattavasti se ei oikein voi olla EU-säännöistä tulevaa 60 prosenttia korkeampi.

1 5

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 11d

Se onko juuri 40%:n tavoite tarkoituksenmukainen on sitten oma kysymyksensä.

2 4

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 11d

Ei se minusta ole epärealistinen tavoite, ellemme sitten ajattele, että velkasuhdetta ei pystytä edes vakauttamaan. (Jos suhde vakautettu esim. 100 %:iin, marginaalinen perusjäämän vahvistaminen saa sen laskuun.) Jos velkasuhteen vakauttaminenkin on mahdotonta, niin sitten tilanne on tosi paha!

2 3

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 12d

Pidempään jatkuessaan vahva talouskasvu luultavasti näkyy myös korkeampina julkisen sektorin palkkoina ja tulonsiirtoina, mikä pienentää talouskasvun julkista taloutta vahvistaa vaikutusta. 4/4

1 2

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 12d

En toisaalta ole vakuuttunut, että kasvun ja velkasuhteen yhteyttä on hyödyllistä tarkastella tällä tavalla vuositasolla.

Esim. korkeampi talouskasvu tiettynä vuonna voi perustua työllisyyden nousuun mikä vahvistaa nopeasti julkista taloutta. 3/

1 1 4

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 12d

Ja tällä logiikalla velkasuhteen lasku kait edellyttäisi jatkossa vielä nopeampaa talouskasvua kuin aikaisemmin. Vuoteen 2000 verrrattuna meillä on nyt rajusti heikompi vanhuushuoltosuhde. Puolustusmenotkin ovat kasvussa. 2/

1 1

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 12d

Velkasuhdetta ei ole mahdollista laskea 40 %:iin, sillä tuleva talouskasvu ei riitä siihen? Mutta eikö tästä seuraa, että sitä ei voida edes vakauttaa?

Talouskasvu on minustakin tärkeätä, mutta ehkä ei ihan näin tärkeätä.
hs.fi/mielipide/ar...
1/4

Lukijan mielipide | Onko 40 prosentin velkasuhde taloudellisena tavoitteena hyvä tai realistinen?

Jos kasvu ei luo edellytyksiä tavoitellun suuruiseen velkasuhteen alentamiseen, on luvassa leikkauspolitiikkaa silmänkantamattomiin. Se ei ole menestyksen tie.

hs.fi

1 2 9

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 24d

Tämä pienentäisi riskiä siitä, että jätämme tuleville sukupolville ilmastokriisin lisäksi myös julkisen talouden kriisin. (Nykyistä julkisen talouden alijäämää on minusta vaikea liittää ilmastoinvestointeihin.)

1 2 6

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 24d

Mutta jos ajattelee, että velka ehkä joskus inflatoidaan pois ja siksi sitä kannattaa olla paljon, niin olisi kait luontevaa harkita strategiaa, jossa velkaantumisen vastapainoksi kasvatetaan sijoituksia inflaatiosuojattuihin kohteisiin.

1 1 10

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 24d

Minustakin kiinnostavaa pohdintaa! En ole vielä huomannut sen aiheuttaneen markkinareaktioita. Onneksi harva seuraa Blueskyta…

Osin odotuksia julkisen velan inflatoinnista hillinnee arvio, että se tuskin onnistuu ilman monenlaisia haittavaikutuksia.

1 7

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 27d

Tuo kuvaamasi skenaario, tai siihen liittyvä huoli keskuspankin uskottavuuden rapautumisedta, on käsittääkseni ollut tärkeä perustelu euroalueen yhteisille velkasäännöille.

1 2

Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 27d

Käsittääkseni Argentiinan valtionlainoihin on pitkään liittynyt iso riskipreemio. Ja liittyy edelleen.

2