Author | Lightnews

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 1h

Ei ehkä kannata liikaa katsoa sitä, mitä Suomi on ollut vaikka 90-luvulta lähtien. Se on tosi lyhyt ja poikkeuksellinen aika. Kannattaa peilata pidempää ajanjaksoa ja miettiä, mikä on kulloinkin ollut realistista. Mennyt ei ole tae tulevasta, kuten sanotaan.

1

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 1h

Ei minusta näin. Kaikki niitä ovat viemässä, koska niihin ei ole enää varaa. Suomi kuihtuu.

1

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 1h

No sitähän se väkisinkin vähän on. 70-luvulla vielä jengi otti intopiukeina lainaa, kun pääsi opiskelemaan ja haaveissa siinsi omia vanhempia parempi tulevaisuus. Nyt on vähän silleen ”nääh”. Eikä siitä ole kuin 50 vuotta. Mitä tapahtui?

1

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 1h

Rakenteet ja kulut ovat pitkälti seurausta ay-liikkeiden ahneudesta ja haluttomuudesta sopeutua kehitykseen.

1

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 1h

Muutamat vuosikymmenet ovat ohikiitävä hetki, ei sellaiseen voi tukeutua. Hyvinvointivaltiokin on vasta muutamia vuosikymmeniä vanha ajatus. Kaikki on ihan elossa ja auki vielä. Mitä tahansa voi tapahtua. Yliopisto perustettiin Suomeen 1600-luvulla ja opintoraha tuli 1972.

1

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 2h

Vikaa on myös rakenteissa, jos samanlaisen työntekijän palkkaaminen on Suomessa kalliimpaa kuin verrokkimaissa.

1

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 2h

Koulutustaso on kääntynyt laskuun niin, että 1974–1976 syntyi kaikkien aikojen koulutetuin sukupolvemme. Kuulostaa kuitenkin, että koulutuksen tarjonta ei ole tässä se ongelma, vaan koulutus ei enää kiinnosta entiseen malliin, eikä sitä oteta tosissaan – vaan halutaan juontajiksi ja julkkiksiksi. 😂

1

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 2h

Opinnot pitää ymmärtää nähdä investointina myös henkilön tasolla. Opintolaina on just sitä. Tulevaisuus on tosi epävarma kyllä, mutta tässä jotenkin kävi niin, että ihan lyhyen aikaa olemassa olleita opintorahoja sun muuta ruvettiin yhtäkkiä, tuosta vain, pitämään itsestäänselvyyksinä.

1 1

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 2h

Ja tuo, että hyvinvoinnin rakentamisen aikaan 60–80-luvuilla kaikille vähänkään koulutetuille oli käytännössä varma työ. Nyt ei niin ole, vaan edes suhteellisen korkealle koulutetuille ei ole mitään varmuutta. Niille parjaamillesi yrittäjille pitäisi maksaa rajusti enemmän, jotta joku loisi töitä.

1

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 2h

Ei tietenkään kenenkään pidä kärsiä, muttei myöskään kenenkään pidä elellä muiden rahoilla. Aikoinaan lainanneiden lainat söi inflaatio, mutta nythän on aika lailla sama tilanne edessä. Toki pankit ovat pelanneet fiksummin korkojen kanssa, mutta reaali-inflaatio on ollut kyllä viimeiset vuodet raju.

2 1

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 2h

Myös esim. 50–60-luvuilla ja tietysti sitä ennen syntyneille oli ihan normaalia, että koko opiskeluaika katettiin lainalla, elleivät vanhemmat olleet tosi rikkaita. Vastikkeeton opintoraha on aivan tosi uusi juttu, ihan viimeisten vuosikymmenten asia.

1 1

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 2h

Terveydenhuolto on parempi kuin koskaan. Jostain 80-luvulta on kehitetty maailmalla ihan älyttömästi uusia hoitomuotoja ja moni niistä on maksutta tarjolla. Mutta jos haluamme pysyä palveluissa maailman tahdissa, myös kansan on pysyttävä mukana ja tehtävä arvokkaampia töitä. Muuten se on mahdotonta.

1 1

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 4h

Ja silloin riski on vääntää se jengoiltaan, jolloin se voi hyvinkin ruveta vuotamaan. Ihan nätisti vain.

1 2

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 4h

Jos saa vielä ihan vähän miesselittää 😇 niin kun sitten väännät sitä venttiiliä kiinni, niin ei tarvitse vääntää mitenkään voimien takaa. Ihan vain ”sormikireyteen” niin, ettei suhise eikä vuoda. Yleisin tee-se-itse -moka on varmaan vääntää tuollaiset kiinni voimien takaa, ettei varmasti vuotaisi.

1 2

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 5h

Eniwei, noita löytyy kaikkialta, missä on äijäkampetta: Clas Ohlson, Puuilo, Motonet, kaikki rautakaupat jne. jne.

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 5h

No höh! Periaatteessa pihdeillä tai Leathermanilla voi kääntää myös, mutta siinä kyllä on isompi riski sössiä se patterin venttiili soikeaksi, niin parempi olisi hommata oikea avain. Katsoitko, oliko se patterin venttiili sopiva tuollaiselle? Vai onko jopa ko. avaimella väännetty sitä joskus?

1

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 5h

No sitten ei kun kokeilemaan!

1 1

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 5h

Minulla on tämä:

www.motonet.fi/tuote/patter...

Patterinilmausavain | Motonet Oy

Patterien ilmaukseen ja tulppaukseen tarkoitettu avain

www.motonet.fi

1

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 5h

Ei ole mitenkään vaikeaa tai vaarallista. Onnistuu jopa miehiltä. On ehkä hyvä himmata sellainen avain, kun usein sen joutuu tekemään aina uudelleen just näin syksyllä lämmityskauden alettua. Pieni ja simppeli avain, ei varmaan monta euroa maksa.

1

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 5h

Mitään varsinaista vaaraa tms. ei ole, mutta jos ilmaa ei ole, niin sieltä alkaa heti norua vettä. Jos varovasti avaa, niin ei sitä paljon tule. Jos pitää toisella kädellä rättiä siinä alla patteria vasten, niin vähän voi ehtiä rätti kastua ennen kuin ehdit kiertää ruuvin takaisin kiinni.

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 5h

…ja jos suhisee ilmaa, niin päästetään se pois niin kauan kuin sitä tulee. Lopulta, kun tihkuu pelkkää vettä, kierretään se taas kiinni. Sama toistetaan kaikille pattereille. Yleensä ilmaa kertyy herkimmin kierron ylimmäisiin pattereihin.

2

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 5h

Miesselitys: jos on ihan peruspatterit, niin siellä on usein ylhäällä toisessa päässä kulmassa lämpötilan säätö (tai termostaatti) ja vastapäätä toisessa kulmassa ilmausruuvi, usein neliskanttinen. Siihen saa rautakaupasta sopivan avaimen. Sillä avataan varovasti ihan vähän (rätti käsillä)…

1 1

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 5h

Luin jostain syystä, että rivimies. 😄 Tässä tapauksessa ihan rivimies riittää.

2 1

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 6h

Yhteiskunta voi antaa jossain määrin tasatut lähtökohdat, mutta kyllä se lopullinen pärjääminen jää jokaisen omille harteille. Yhteiskunta ei millään voi nostaa kuin ihan siihen ensimmäisen portaan alkuun ja siitä se kipuaminen sitten lähtee, kuka kivuta haluaa.

Jani Lehtinen @janilehtinen.bsky.social · 6h

No kyllä Suomessa pitkälti näin. Tietysti osa lähtee enemmän takamatkalta kuin toiset, mutta peruskoulun ja lukion pitäisi kyllä antaa valmiudet menestyä. Tietysti menestymisen jokainen tulkitsee eri tavoin. Ja joillakin saattaa koti ihan tosissaan panna kampoihin elämässä pärjäämisen kanssa.

1