Matti Paavonen
@mapaavon.bsky.social
310 followers 160 following 60 posts
Töissä Sitran pääekonomisti. Vapaa-ajalla tatamilla tai metsässä. Tilastot, talous ja tiedon visualisointi kiinnostavat.
Posts Media Videos Starter Packs
Reposted by Matti Paavonen
jhuovari.bsky.social
Miten julkisen sektorin tuottavuutta mitataan ja millaisin keinoin sitä voidaan vahvistaa tulevaisuudessa. Tuottavuuslautakunta, Taloustieteellinen Yhdistys ja Suomen Pankki järjestävät Julkisen sektorin tuottavuus-seminaarin 21.11.2025. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan! vm.fi/tapahtumat/2...
Julkisen sektorin tuottavuus -seminaari - Valtiovarainministeriö
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan julkisen sektorin tuottavuudesta – siitä, miten sitä mitataan ja millaisin keinoin sitä voidaan vahvistaa tulevaisuudessa. Keskustelut tukevat osaltaan Tuottavuu...
vm.fi
mapaavon.bsky.social
Mitenköhän muiden toimialojen (korkeamman jalostusasteen) puupohjaiset tuotteet menevät 🤔
Ruotsissa on toki IKEA sotkemassa toimialatarkastelua. Siitä ei kovin iso osa ole puutuotteita tai Ruotsissa tapahtuvaa tavaratuotantoa.
mapaavon.bsky.social
Työttömyysaste on tosiaan selkeä. Työmarkkinatilanne on todella huolestuttava. Avointen työpaikkojen määrän kehitys on karmivaa. Etenkin nuorten pääsy työmarkkinoille huolestuttaa. Kesätyökesä oli yhtä kehno viimeksi 2015 sekä 2020.
mapaavon.bsky.social
Voiko vaikuttaa se, että maahanmuutto on kasvattanut työikäisten määrää 2022-25 reilusti. Perhe- ja opiskeluperusteisia oleskelulupia kuitenkin merkittävä osa ja kestää hetken, että he siirtyvät työmarkkinoille. Osoittaja ja nimittäjä ovat kasvaneet siis samaan aikaan. Työvoiman määrä on kasvussa.
mapaavon.bsky.social
15-74v vuotiaiden joukossa työvoimaosuuteen vaikuttaa varmaan myös 65-74 -vuotiaiden ja eläkeläisten osuuden kasvu. Viime vuosien kehitys näyttää kuitenkin heikommalta kuin 2023 huippu. Osittain ehkä todella huonon kesätyökesän vuoksi? Mietin, missä määrin kehitykseen vaikuttaa maahanmuutto.
mapaavon.bsky.social
Olen miettinyt, että miten nämä Gini-vertailut olisi järkevää tehdä (esim. aikaväli). 90-lukua edeltävä aika ei liene oikein relevantti vertailukohta. 90-luvulla tuloerot kasvoivat, koska kasvu/rakennemuutos oli huimaa. Vuoden 2000 jälkeen vaihtelu ollut pientä ja suhdanneluontoista.
mapaavon.bsky.social
📊 20 vuoden sisällä vain nettomaahanmuutto ehtii nostaa työikäisten määrää.
mapaavon.bsky.social
📊 Eläköitymisen myöhentymisen ansiosta työllisten määrä on 150 000 henkilöä korkeampi kuin 2010 eläköitymistahdilla. Silti suomalaisten määrä ei olisi riittänyt vastaamaan työmarkkinoiden kysyntään, vaan työllisyyden kasvu on ollut maahanmuuton varassa.
mapaavon.bsky.social
📊 Soten työvoimantarve ja työvoimaosuus kasvavat. Jos työikäisten määrä samalla supistuu, joutuvat muut yritykset kilpailemaan entistä nopeammin supistuvasta työvoimasta.
mapaavon.bsky.social
📊 Mahdollisia tulevaisuuksia on monia ja työikäisten määrässä 80 % ennusteväli vuonna 2050 on jo 200 000 henkilöä.
📊 Ikääntyneiden määrän kasvu ei ole epävarmaa. Epävarmuus kohdistuu vain siihen kuinka paljon Suomessa on työikäisiä huolehtimassa heistä.
mapaavon.bsky.social
Keskustelimme tänään @ohto-kanninen.bsky.social kanssa väestönkehityksestä ja väestöennusteista Ylen aamussa tv:n puolella ja Ykkösaamussa radion puolella.

Ylen aamu: areena.yle.fi/1-72624964
Ykkösaamu: areena.yle.fi/1-75740100
mapaavon.bsky.social
Onneksi kesän huonot työllisyysluvut ovat osittain väliaikaisia (heikko kesätyökesä). Yleistilannekin on toki kehno ja etenkin avoimien työpaikkojen määrän kehitys huolestuttavaa. Minua huojentaa se, että työvoiman tarjonta ei ole notkahtanut eli työnhakijoita riittää.
bsky.app/profile/mapa...
mapaavon.bsky.social
Heinäkuun työllisyysluvut olivat pettymys, mutta niihin liittyy myös väliaikaisuutta. Työllisiä oli -43 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Tästä nuorten osuus oli -36 000. Nuoret palasivat syksyllä kouluihin, joten suuri osa heinäkuun jyrkästä pudotuksesta on luultavasti kausiluontoista. 1/4
mapaavon.bsky.social
Lisää aiheeseen voi perehtyä työvoimatutkimuksen datojen avulla:
stat.fi/tilasto/tyti
Työvoimatutkimus | Tilastokeskus
stat.fi
mapaavon.bsky.social
Kesätyöt ovat nuorille tärkeitä, mutta luultavasti vielä tärkeämpiä ovat harjoittelupaikat ja valmistumisen jälkeinen työllistyminen. Tällä hetkellä työmarkkinatilanne on huono ja kuluttajatkin kokevat näkymän heikoksi. Toivottavasti avoimien työpaikkojen määrä kääntyy syksyllä kasvuun. 4/4
mapaavon.bsky.social
Vastaava notkahdus maan työllisyyden trendissä tapahtui kesällä 2015, joka oli niin ikään erittäin huono kesätyökesä. Syksyllä työllisyystilanne normalisoitui. Ei hyväksi, mutta kuitenkin. 3/4
mapaavon.bsky.social
Huono kesätyökesä on toki nuorten kannalta huono asia. Kesätyöt ja kesätyöttömyys ovat kuitenkin väliaikaista. Väliaikaisuudesta johtuen elo-syyskuussa kausipuhdistettu työllisyys ja työttömyys todennäköisesti hieman kohentuvat. Positiivista on, että työvoiman tarjonta ei ole vähentynyt. 2/4
mapaavon.bsky.social
Heinäkuun työllisyysluvut olivat pettymys, mutta niihin liittyy myös väliaikaisuutta. Työllisiä oli -43 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Tästä nuorten osuus oli -36 000. Nuoret palasivat syksyllä kouluihin, joten suuri osa heinäkuun jyrkästä pudotuksesta on luultavasti kausiluontoista. 1/4
mapaavon.bsky.social
Tilastokeskus Väestön ennakkotilasto: stat.fi/tilasto/vamuu
Migrin oleskelulupatilastot: tilastot.migri.fi/index.html
mapaavon.bsky.social
6. Tähän mennessä Orpon hallituksen aikana maahanmuutto Suomeen on 137 979 henkilöä ja nettomaahanmuutto ennätykselliset 103 696 henkilöä. Hihaennusteella koko hallituskauden aikana noin 200t ja 150t (vrt. Marin 150t ja 95t). Maahanmuutto reagoi työvoiman kysyntään. Suunta on vähenemään päin.
mapaavon.bsky.social
5. Nettomaahanmuutto EU:sta ja Pohjoismaista ovat kääntyneet vuoden tauon jälkeen taas hienoisesti plussalle. EU-maista muuttavista puolet ja Pohjoismaista muuttavista 90 % on suomalaisten paluumuuttoa. Suomeen kohdistuvaa maahanmuuttoa hallitsee Extra-EU -maahanmuutto.
mapaavon.bsky.social
4. Tilapäisen suojelun oleskeluluvat näyttäisivät nousevan hieman viime vuotta suuremmaksi (selvästi alle vuoden 2022). Viime vuonna turvapaikka myönnettiin 1600 henkilölle. Turvapaikanhakijoita oli reilu 2 % kaikista 64 000 maahan muuttaneesta. Tilapäinen suojelu 12 000 henkilölle (ukrainalaiset).
mapaavon.bsky.social
3. EFTA-maiden ulkopuolisille myönnetyt opiskeluperusteiset oleskeluluvat näyttäisivät supistuvan tänä vuonna reilut 10 % viime vuodesta, mutta eivät niin paljon kuin keväällä vaikutti. Ensimmäisistä oleskeluluvista neljännes on opiskeluperäisiä ja ne ajoittuvat suurelta osin touko-elokuulle.
mapaavon.bsky.social
2. Heikko työmarkkinatilanne näkyy ulkomaisen työvoiman kysynnässä. Työperäiset oleskeluluvat (EFTA-maiden ulkopuolelta tulevat) ovat vähentyneet merkittävästi.