När du ansöker om skogsbrukets stöd i Skogscentralens e-tjänst MinSkog.fi lönar det sig att utnyttja tjänstens karta och de mångsidiga funktionerna som den erbjuder. Vi har samlat våra bästa tips för smidigare användningen av kartan när du söker stöd eller använder andra blanketter i MinSkog.fi.

Kun haet metsätalouden tukia Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa, kannattaa hyödyntää palvelun monipuolista karttaa ja sen eri toimintoja. Kokosimme parhaat vinkkimme sujuvaan kartan käyttöön Metsään.fin tukihakemuksilla ja muilla lomakkeilla.

Metsänomistajien kannattaa tarkistaa nyt alkusyksystä, onko omissa taimikoissa hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja. Hirvieläinvahinkoilmoitus kannattaa tehdä Metsäkeskukseen lokakuun loppuun mennessä, jotta vahingot ehditään käydä arvioimassa vielä tämän vuoden puolella.

Suomen metsäkeskus on valinnut luonnonhoitokorttikokeiden jatkajaksi Tapio Palvelut Oy:n. Tapio Palvelut vastaa tutkinnosta ja sen järjestämisestä ensi vuodesta alkaen.

Metsävara- ja luontotiedon keruu ja tuotanto ottavat ison harppauksen tulevina vuosina. Uudessa Kallio II -ohjelmassa Suomen metsät kartoitetaan yhdeksän vuoden aikana ensi vuodesta alkaen. Metsistä saadaan tuotettua entistä tarkempaa ja monipuolisempaa tietoa metsänomistajien ja metsäalan ammattilaisten käyttöön.

Kirjoittaja on luonnonvarojen kestävään käyttöön suuntautunut osaaja, joka työskentelee Metsäkeskuksessa Heleä-hankkeen projektipäällikkönä. Vapaa-ajallaan hän viihtyy kotona, luonnossa liikkumassa ja sosiaalisissa aktiviteeteissa, kuten livekeikoilla ja karaokea laulamassa. Näytä kaikki blogit Turvemetsien tuhkalannoituksen suosio on kasvanut, ja hyvä niin. Tuhkalannoitukseen kohdistuu monenlaisia odotuksia, jotka täyttyvät, kun kohde on lannoitukseen sopiva.

I olika landskap ser skogarna olika ut. Hur används skogarna på olika håll i Finland under de kommande fem åren? Skogscentralens näringschefer berättar vilka frågor som betonas i de nya regionala skogsprogrammen. De nya programmen publiceras i början av nästa år.

Metsillä on omat erityispiirteensä eri maakunnissa. Miten metsiä käytetään seuraavan viiden vuoden aikana eri puolilla Suomea? Metsäkeskuksen elinkeinopäälliköt kertovat, mitkä asiat painottuvat uusissa alueellisissa metsäohjelmissa. Uudet ohjelmat julkaistaan ensi vuoden alussa.

Metsäkeskus uudistaa avoimen metsä- ja luontotiedon jakamista. Jatkossa metsävaratietoa ja elinympäristötietoa on tarkoitus jakaa erillisinä aineistoina, joilla on osin erilaiset tietomallit. Tiedon hyödyntäjillä on mahdollisuus kommentoida suunnitelmia tiedon jakelusta.

Koivun siemensato on tänä vuonna tavallista runsaampi. Maahan varisseita koivun siemeniä voi hyödyntää sekametsien perustamisessa. Osa siemenistä itää jo tänä syksynä, mutta valtaosa ensi keväänä. Sekametsät kestävät paremmin erilaisia tuhoja ja ovat luonnoltaan monimuotoisempia kuin yhden puulajin metsät.

Kuusta on istutettu vuosikymmenien ajan tietoisesti liian kuiville tai karuille kasvupaikoille. Se voi hakkuuvaiheessa kostautua yli kolmanneksen pienempänä tuottona.

Suomen metsäkeskus järjestää syksyllä koulutuksia ajankohtaisista ja toivotuista koulutusaiheista. Metsänomistajille ja metsäalan ammattilaisille suunnatuissa koulutuksissa on tarjolla tietoa muun muassa metsän- ja luonnonhoidosta, tieasioista, vesiensuojelusta ja metsänomistamisen perusteista.

Nuorista metsistä korjattiin pienpuuta viime vuonna tukivaroilla noin viidenneksen edellisvuotta enemmän. Eniten pienpuun korjuu lisääntyi Lapissa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa edellisvuoteen ver...

Alueelliset metsäohjelmat antavat suuntaa metsien käytölle eri puolilla Suomea. Uusien metsäohjelmien luonnokset vuosille 2026–2030 ovat nyt valmistuneet lausunnoille. Ohjelmia on valmisteltu maakunnallisten metsäneuvostojen johdolla laajassa yhteistyössä.

Maakunnalliset metsäneuvostot palkitsivat metsäalan eteen töitä tehneitä henkilöitä, yrityksiä ja yhteisöjä kesän aikana. Pro metsä -palkintoja myönnettiin tänä vuonna yhteensä 14 eri puolilla Suomea.

Metsänomistajat voivat hakea Metsäkeskuksesta metsätalouden tukia erilaisiin metsässä tehtäviin töihin. Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukiehtoihin tulee muutoksia vuodenvaihteessa, kun puuston pituusrajat laskevat. Pienpuun korjuun tuki sekä metsätietuki pienenevät nykyisestä 1.1.2026 alkaen.

Kirjoittaja työskentelee Suomen metsäkeskuksessa metsänomistuksen asiantuntijana. Työssään hän on huomannut, että elinaikana tehdyt harkitut omistajanvaihdokset tuovat uudelle metsänomistajasukupolvelle vähiten ongelmia. Näytä kaikki blogit Metsävähennyspohjaksi kutsutaan sitä osuutta metsän hankintamenosta, josta metsänomistaja voi saada verovähennyksen. Vuoden 2026 verotuksessa metsävähennyspohja laajenee nykyisestä 60 prosentista 75 prosenttiin.

Är bäcken i naturtillstånd? Finns det död ved? Skogsrådgivare Juha Niemi från Skogscentralen identifierar och avgränsar områden som måste lämnas utanför avverkningen.

Onko puro luonnontilainen? Entä näkyykö lahopuuta? Metsäneuvoja Juha Niemi Metsäkeskuksesta käy tunnistamassa ja rajaamassa alueita, jotka pitää jättää hakkuiden ulkopuolelle.

Metsänomistajille on maksettu metsätalouden tukia puuntuotantoon noin 27,3 miljoonaa euroa tänä vuonna. Tukivaroja on tälle vuodelle 37,3 miljoonaa euroa, eli tuet loppuvat syksyn edetessä. Eniten tukea on haettu taimikon ja nuoren metsän hoitoon. Myös metsätietuelle on ollut kysyntää tänä vuonna.

Ilma- ja satelliittikuvien avulla voidaan kartoittaa puiden terveyttä laajoilla alueilla ja ohjata metsänomistajat kiinnittämään huomiota riskialttiisiin metsiin. 

Metsäalan sanastotyö -hanke on julkaissut viidennen sanaston. Kasvupaikat-sanasto sisältää aihealueen 425 keskeisen käsitteen tiedot. Sanasto on laadittu Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijoiden yhteistyönä. 

Metsäinventoinnissa selvitetään puuston ikää, kokoa ja kasvupaikkaa. Tietoa voivat hyödyntää esimerkiksi metsänomistajat.