Skogsägarens beslut har en betydande inverkan på skogens produktivitet. Skogsbrukets lönsamhet kan förbättras till exempel genom att noggrant planera beskattningen samt skogsvården och tidpunkten för den. Eftersom skogens omloppstid är lång är det bra om lönsamhetstänkandet sträcker sig tillräckligt långt, ända till de följande ägarna.

Metsänomistajan päätöksillä on merkittävä vaikutus metsän tuottoon. Metsätalouden kannattavuutta voi parantaa esimerkiksi suunnittelemalla huolellisesti verotusta sekä metsänhoitoa ja sen ajoitusta. Koska metsän kiertoaika on pitkä, olisi kannattavuusajattelun hyvä ulottua riittävän kauas, aina seuraaviin omistajiin saakka. 

Sorkkia sekametsässä -hankkeen tekemän kyselyn mukaan iso osa maanomistajista ja metsäalan ammattilaisista kokee hirvieläinvahingot merkittäväksi tai jokseenkin merkittäväksi haasteeksi metsätaloudelle. Vahinkoja pyritään välttämään ennen kaikkea puulajivalinnoilla ja muilla metsänhoidon keinoilla.

Tuuli puhalsi lauantaina yli Suomen lähes hirmumyrskylukemissa. Hannes-myrskyssä voimakkain keskituulen nopeus maa-alueella oli 29 metriä sekunnissa ja merialueella 31 metriä sekunnissa, kun hirmumyrskyn kriteerinä pidetään vähintään 33 metriä sekunnissa. Puuta kaatui arviolta noin 300 000 kuutiometriä.

Suomen metsäkeskus haastatteli syksyn aikana yksityisteiden perusparannuksia toteuttaneita yrittäjiä ja tieurakoiden suunnittelijoita. Alan ammattilaisten mukaan yhteiskunnan tuet ovat kriittisen tärkeitä, jotta yksityisteiden korjausvelkaa saadaan pienennettyä tulevina vuosina.

Kirjoittaja on metsäalalle päätynyt oululainen maantieteilijä (FT), joka viihtyy metsässä hyvin myös vapaa-ajalla. Hän työskentelee luontotietopäällikkönä Suomen metsäkeskuksessa. Näytä kaikki blogit Termi "luontotieto" vilahtelee usein mediassa ja keskusteluissa. Mutta mitä luontotieto oikeastaan tarkoittaa ja mikä merkitys sillä on käytännössä? Luontotieto kattaa kaiken sen tiedon, joka kertoo metsän rakenteesta, lajistosta ja elinympäristöistä.

Kotimainen metsäkuusi on suosituin joulupuu suomalaiskodeissa. Aitoja joulukuusia hankitaan tänä vuonna reilut 1,3 miljoonaa. Kuusia tuodaan koteihin yhä aiemmin ennen joulua.

När julen närmar sig ökar tempot på företaget Jätkä-Juhos gårdsplan i Hyrynsalmi. Juho Kemppainen tillverkar med sin familj stämningsfulla eldstubbar som sprider värme och ljus i vintermörkret.

Kun joulu lähestyy, vauhti kiihtyy Jätkä-Juho-yrityksen pihalla Hyrynsalmella. Juho Kemppainen valmistaa perheensä kanssa tunnelmallisia jätkänkynttilöitä, jotka tuovat lämpöä ja valoa talven pimeyteen.

Metsätalouden tukiin tulee muutoksia vuodenvaihteessa. Pienpuun korjuun tuki ja metsätietuki pienenevät nykyisestä 1.1.2026 alkaen. Suurempaa tukea näihin töihin ehtii vielä hakea tämän vuoden puolella. Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukiehtoihin tulee myös muutoksia.

Ensi vuodesta alkaen kokeillaan tuloksiin perustuvia metsätalouden tukia. Kokeiltavaksi ovat tulossa tuet suon ennallistamiseen, lehdon luonnonhoitoon, suojavyöhykkeen jättämiseen sekä lehtipuuosuuden lisäämiseen taimikon ja nuoren metsän hoitotyössä. Hallitus esittää, että tukikokeilut jatkuvat vuoden 2029 loppuun saakka.

Kun tunnistaudut vuoden 2026 alussa tai sen jälkeen ensimmäisen kerran Metsään.fi-palveluun tai jonkin muun viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun, sinulle luodaan sähköinen postilaatikko Suomi.fi-viesteihin. Jatkossa saat sinne viestejä useilta viranomaisilta, mutta et vielä Metsäkeskukselta. Suomi.fi-viestit kannattaa hyödyntää muiden julkisen hallinnon organisaatioiden kanssa asioimista varten, sillä viestit muun muassa vähentävät paperipostin käsittelyyn liittyviä kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.

Kirjoittaja työskentelee Metsäkeskuksessa metsätiedon palvelupäällikkönä. Hän vastaa metsävaratiedon kehittämisestä ja siitä, että metsänomistajat ja metsäalan ammattilaiset saavat ajantasaista ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi. Vapaa-ajalla hän viihtyy luonnossa tehden metsänhoitotöitä ja pyöräillen, nostelee painoja kuntosalilla ja seuraa tähtitieteen viimeisimpiä saavutuksia. Näytä kaikki blogit Suomen metsäkeskuksella on kattavasti metsävara- ja luontotietoa yksityisten metsänomistajien metsistä yhteensä 13,7 miljoonan hehtaarin alueelta.

Kirjoittaja työskentelee Metsäkeskuksessa Ilmastokestävyyttä Lounais-Suomen metsiin -hankkeen projektipäällikkönä. Vapaa-aikaan kuuluu koiran lenkityksen lisäksi ladypesiksen pelailu ja joukkueenjohtajana toimiminen pojan salibandyjoukkueessa. Näytä kaikki blogit Sekä Suomessa että Ruotsissa metsien ilmastokestävyys on noussut keskeiseksi tavoitteeksi ja teemaksi metsänhoidossa. Ilmastonmuutoksen edetessä sen rooli edelleen korostuu.

Metsitystuen hakupalvelu sulkeutuu vuodenvaihteessa. Metsäkeskus luopuu palvelusta säästösyistä. Toteutusilmoitukset metsityksistä pitää tehdä palvelussa valmiiksi ja allekirjoittaa sähköisesti viimeistään 19.12.2025, jotta ne ehditään käsitellä Metsäkeskuksessa ennen vuodenvaihdetta. Tämän jälkeen metsitystuen toteutusilmoitukset on tehtävä lomakkeella.  

Hur uppstår skogsskador och kan man påverka dem? Juho Kokkonen, expert på skogsvård, ger tips på hur man kan förbereda sig på framtida skogsskador och observera riskfaktorer.

Mistä metsätuhot saavat alkunsa ja voiko niihin vaikuttaa? Metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen antaa vinkkejä, kuinka voi varautua tulevaisuuden metsätuhoihin ja tarkkailla riskitekijöitä.

Satakuntalainen metsänomistus painottuu vahvasti vanhempiin ikäryhmiin. Hieman vajaa neljännes yli 10 hehtaaria metsää omistavista on jo yli 75-vuotiaita. Näissä perheissä keskustelu metsän omistajanvaihdoksesta pitäisi olla käynnissä.

Metsäkeskuksen uuden karttapalvelun avulla voi seurata metsävaratiedon tuotannon etenemistä eri inventointialueilla. Metsäammattilaiset voivat katsoa palvelusta helposti, missä vaiheessa tiedon tuotanto on omalla alueella. Metsävaratietoja voi hyödyntää monin eri tavoin, esimerkiksi metsänhoitotöiden sekä puunhankinnan suunnittelussa.

Kirjoittaja työskentelee Metsäkeskuksessa metsänomistuksen johtavana asiantuntijana. Vapaa-aikaan kuuluu hyötyliikunnan ohella vapaaehtoistyötä ja uuden oppimista, lähinnä kirjallisuudesta. Näytä kaikki blogit Eduskunta voi muuttaa Suomen perustuslakia 5/6-määräenemmistöpäätöksillä kiireellisesti, mutta kuolinpesissä vaaditaan kansalaisilta yksimielistä päätöksentekoa. Miksi ihmeessä? Perintökaari (40/1965) on se laki, jossa säädetään kuolinpesästä.

Metsätalouden tuille on ollut kovasti kysyntää tänä vuonna. Puuntuotannon tukia on maksettu metsänomistajille noin 36,4 miljoonaa euroa lokakuun loppuun mennessä. Tämän vuoden tukivaroja puuntuotantoon on jäljellä vielä 0,9 miljoonaa euroa, joita ohjataan lähinnä suometsän hoitoon ja yksityisteiden perusparannuksiin. Tukien maksuja siirtyy ensi vuodelle kaikkiaan arviolta noin 15 miljoonan euron verran. Ympäristötukiin ja luonnonhoitoon on sen sijaan vielä runsaasti tukivaroja tälle vuodelle, ja tukihakemuksia käsitellään vuoden loppuun saakka.

Många skogsägare fattar beslut om sin skogsegendom med känsla. Skogen är ofta ärvd och kär egendom och dess värde mäts också med andra mätare än euro. Det är ändå viktigt att förstå skogsbrukets lönsamhet för att kunna fatta medvetna och ekonomiskt förnuftiga beslut.

Moni metsänomistaja tekee päätöksiä metsäomaisuudestaan tunteella. Metsä on usein peritty, rakas osa omaisuutta, ja sen arvoa mitataan muillakin mittareilla kuin euroilla. Silti metsätalouden kannattavuuden ymmärtäminen on tärkeää, jotta voi tehdä tietoisia ja taloudellisesti järkeviä ratkaisuja.

Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa voi nyt hakea ympäristötukea. Tukihakemuksen voi tehdä metsänomistaja itse tai hänen puolestaan metsäalan ammattilainen.

Suomen metsäkeskuksen metsäalan ammattilaisten käyttöön tarjoamat työkalut valuma-alueen määritykseen ja virtaamasäätöpadon vaikutusten arviointiin poistuvat käytöstä vuoden 2025 loppuun mennessä. Metsäkeskus ei enää tarjoa kyseisiä työkaluja vuodenvaihteen jälkeen, mutta tausta-aineistot ovat edelleen jaossa.