Metsälehti
banner
metsalehti.fi
Metsälehti
@metsalehti.fi
210 followers 81 following 170 posts
Metsänomistajien ja metsätalouden ykköslehti, jo vuodesta 1933. www.metsalehti.fi
Posts Media Videos Starter Packs
Metsälehden lukijamatkalla Itävallassa päästiin tutustumaan viime viikolla metsänhoitoon Alppien rinteillä, missä kuuset kasvatetaan jopa 50 sentin läpimittaan.
Puuta tuhat mottia hehtaarilla, mutta kasvatus jatkuu vielä vuosikymmeniä - Metsälehti
Itävallassa kuuset kasvatetaan alppien rinteillä jopa 50 sentin läpimittaan.
www.metsalehti.fi
45-vuotias harventamaton metsäpalsta tarjoaa oivan mahdollisuuden pohtia hiilinieluja. Maalaisjärkinen päätelmä on, että kasvatusketju, jossa on tehty pelkkä taimikonhoito, on hiilinielujen kannalta positiivinen asia.
Metsä jäi hoitamatta – onko harventamaton metsä katastrofi omistajalleen? - Metsälehti
Harventamaton metsä on kasvanut hurjasti kuutioita vajaassa viidessäkymmenessä vuodessa.
www.metsalehti.fi
Metsälehden pitkäaikainen päätoimittaja Eliisa Kallioniemi on nimitetty Suomen Metsäyhdistyksen kunniajäseksi. Kallioniemi on tehnyt työuransa Metsälehdessä ja jäi lehdestä eläkkeelle vuonna 2023 oltuaan lehden päätoimittaja yli kymmenen vuotta.
Metsälehden Eliisa Kallioniemi Suomen Metsäyhdistyksen kunniajäseneksi - Metsälehti
Kallioniemi työskenteli Metsälehdessä eri tehtävissä lähes neljäkymmentä vuotta.
www.metsalehti.fi
Tavallisesti puunostaja tai puunmyyjän edustaja tekevät leimikkosuunnitelman. Metsänomistaja voi kuitenkin osallistua tai suunnitella myytävän kohteen jopa kokonaan itse.
Osaatko suunnitella leimikon itse? Tässä parhaat vinkit - Metsälehti
Nyt on hyvä hetki suunnata omaan metsään leimikkoa suunnittelemaan ja rajaamaan.
www.metsalehti.fi
Bioblitz-tapahtuman myötä tiedot Tiilikanjärven kansallispuiston lajimäärästä paranivat. Ennen tapahtumaa Tiilikkajärveltä oli tiedossa runsaat 1100 lajia, nyt tunnettujen lajien määrä nousi yli 2 000:een.
Kansallispuistosta löytyi vuorokaudessa yli 1 500 lajia, ”Tiedot paranivat huomattavasti” - Metsälehti
Bioblitz-tapahtumassa Tiilikanjärven kansallispuiston luontoa kartoitti liki 50 asiantuntijaa.
www.metsalehti.fi
Kummassakin maassa on käytetty sellaista menetelmää, joka on ollut siinä ajanhetkessä toteuttamiskelpoinen. Päästökaupan perustaksi en voi kumpaakaan suositella, professori Annika Kangas kirjoittaa Metsälehden kolumnissaan.
Kolumni | Mitä Ruotsi tekee paremmin? - Metsälehti
Uusimmassa kasvihuonekaasuinventoinnin raportissa Suomen maaperä oli muuttunut nielusta päästöksi. Kun puuston nielu oli maaperän päästöä pienempi, metsät kokonaisuudessaan muuttuivat päästöiksi. Ruot...
www.metsalehti.fi
Tuntuuko siltä, että metsänhoitotöissä kroppa ja mieli heräävät uuteen eloon? Ilmiön tunnistaa ja tunnustaa moni modernin ajan metsänomistaja, joka riutuu arkena tuntikorttilaisena tehtaassa tai tietotyöläisenä toimistolla.

Metsätyö on kuitenkin raskasta ja vaativaa. Mitä se tekijältään vaatii?
Metsä kuntosalina – millaisia voimia taimikonhoito vaatii? - Metsälehti
Metsänhoitotöissä hyvä kunto ja oikea asenne ovat tarpeen. Urheilutaustasta on apua, mutta välttämätön se ei ole.
www.metsalehti.fi
"Tämän vuoden tammikuun alkuun asti puru ja kuori olivat kortilla – niitähän energiantuotannossa pitäisi käyttää. Yhtäkkiä puhelimet alkoivat soida ja ovista ja ikkunoista alkoi tuupata purua. Vaan kohta tilanne keikahtaa ja on taas purusta pulaa", Halminen epäili.
Nyt vireillä on kaksi isoa bioetanolihanketta, toinen Porissa ja toinen Haapavedellä. Biohiilen tuotantoa ja puupohjaisia lentoliikenteen polttoaineita viritellään, Tuohiniitty listasi. Mutta sitä on täysin mahdotonta arvioida, mitä 2030-luvun alussa on meneillään.
Paavo Puuntuottajana tunnettu Pekka Syvänen (kuvassa vasemmalla) ehdotti hiilensidontaa hautaamalla puuta turvehautaan.
”On jo kehitetty metodi, miten siitä aiheutuva hiilinielu voidaan laskea”, Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty vastasi.
Energiantuotannossa tilanteet heilahtelevat nopeasti ja yllättäen, todettiin Metsät & raha -tilaisuuden paneelikeskustelussa torstaina. "Kyllä energiapuuta vielä tarvitaan ja paljon", totesi Tampereen energian polttoaineen hankinnan johtaja Antti-Jussi Halminen (kuvassa oikealla).
”Etenkin rehevimmillä kohteilla taimikonhoito on hitainta keskikesällä. Mielekkäin ajankohta on keväällä ja alkukesästä. Ero työajassa on keskimäärin 30 prosenttia, eli ajankohdalla on suuri vaikutus.”
Luonnonvarakeskuksen tutkija Karri Uotila Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa 25.9.2025
Jos eteläsuomalainen metsänomistaja jättää alueita talouskäytön ulkopuolelle, tämänhetkisillä puunhinnoilla hän investoi 2 000–3 000 euroa hehtaarilta vapaaehtoiseen luonnonhoitoon, Remes kertoi.
Listauksen esitti metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. Hän esiintyi Metsälehden Metsät & raha -lukijatapahtumassa torstaina Tampereella.
Metsien luonnonhoidon kustannukset syntyvät kolmea kautta:
1) hakkuiden vähentämisestä ja viivästyttämisestä
2) metsänkäsittelytapojen muuttamisesta – mikä liittyy yleensä käytettyyn työaikaan
3) aktiivisista luonnonhoitotoimenpiteistä
”Mitään puunhankinnan rajoituksia ei ole. Ostamme täysillä puuta ja kaikki leimikot kiinnostavat”, kertoi Juho Rantala Metsä Groupilta Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa tänään Tampereella.
Metsä Groupin Rantala: Ostamme täysillä puuta, kaikki leimikot kiinnostavat - Metsälehti
Metsä Group aikoo tarjota metsänomistajille lisää taloudellisia kannusteita FSC-sertifioidun puun tarjoamisesta.
www.metsalehti.fi
”Suunnitelmallisuus on puukaupassa tärkeää. Vielä tärkeämpää on tavoitteiden asettaminen. Metsänomistajan kannattaa miettiä ensin, mitkä omat tavoitteet ovat. Niillä on suuri merkitys kaupanteossa.
Mhy Päijänteen Jussi Parviainen Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa Tampereella 25.9.2025
Riippumattoon asennettu hyönteisverkko päästi hyvin yön raikkauden läpi eikä yksikään hyönteinen löytänyt tietään verkon sisäpuolelle.
Kokeiltua | Verkko pitää ötökät loitolla - Metsälehti
Hyönteisverkko on kevyt kantaa ja mahdollistaa pidemmät unet riippumatossa työmaan laidalla.
www.metsalehti.fi