Metsälehti
@metsalehti.fi
Metsänomistajien ja metsätalouden ykköslehti, jo vuodesta 1933.
www.metsalehti.fi
www.metsalehti.fi
Metsästysoikeus on Suomessa sidottu maanomistukseen. Maanomistajalla on oikeus päättää, kuka hänen maillaan saa metsästää ja mitä lain sallimia eläinlajeja on mahdollista pyytää.
Jos hallituksen kiintiömetsästysmalli tulee voimaan, onko metsänomistajalla edelleen oikeus päättää sudenmetsästyksestä?
Jos hallituksen kiintiömetsästysmalli tulee voimaan, onko metsänomistajalla edelleen oikeus päättää sudenmetsästyksestä?
Metsästyslaki muuttuu – Onko sudenmetsästysoikeus yhä metsänomistajan päätettävissä? - Metsälehti
Hallitus pyrkii aloittamaan susien kiintiömetsästyksen tänä talvena. Metsästysvuokrasopimuksessa määritellään, minkä eläinlajien metsästysoikeudet metsänomistaja vuokraa eteenpäin metsästysseuroille.
www.metsalehti.fi
December 12, 2025 at 8:31 AM
Metsästysoikeus on Suomessa sidottu maanomistukseen. Maanomistajalla on oikeus päättää, kuka hänen maillaan saa metsästää ja mitä lain sallimia eläinlajeja on mahdollista pyytää.
Jos hallituksen kiintiömetsästysmalli tulee voimaan, onko metsänomistajalla edelleen oikeus päättää sudenmetsästyksestä?
Jos hallituksen kiintiömetsästysmalli tulee voimaan, onko metsänomistajalla edelleen oikeus päättää sudenmetsästyksestä?
FSC-metsäsertifikaatti päivittää parhaillaan riskinarviota, joka määrittelee, millaista puumateriaalia FSC-sertifioituun puuhun voidaan sekoittaa. Edellinen riskinarvio pysäytti puukaupat lähes täysin Ylä-Lapin yksityismetsissä.
Viimeksi huoli harmaasta suojelusta – FSC:n uusi riskinarvio etenee - Metsälehti
Edellinen riskinarvio aiheutti hämmennystä korkean suojeluarvon metsistä. Uudenkin arvion luonnosta pidetään kunnianhimoisena.
www.metsalehti.fi
December 9, 2025 at 3:18 PM
FSC-metsäsertifikaatti päivittää parhaillaan riskinarviota, joka määrittelee, millaista puumateriaalia FSC-sertifioituun puuhun voidaan sekoittaa. Edellinen riskinarvio pysäytti puukaupat lähes täysin Ylä-Lapin yksityismetsissä.
PEFC-metsäsertifikaattien auditoinneissa ja niihin liittyvissä tarkastuksissa on tehty havaintoja toistuvista ja entistä vakavammista rikkeistä. Vaarana on, että koko alueellinen ryhmäsertifikaatti menetetään, jos poikkeamia havaitaan liikaa.
PEFC-sertifikaattia rikotaan yhä räikeämmin – uhkana sertifikaatin menettäminen - Metsälehti
Metsä Groupin suunnittelema PEFC-sertifikaatti tuo metsänomistajalle valinnanvaraa ja vähentää metsäyhtiön riskiä joutua ostamaan sertifioimatonta puuta.
www.metsalehti.fi
December 8, 2025 at 2:31 PM
PEFC-metsäsertifikaattien auditoinneissa ja niihin liittyvissä tarkastuksissa on tehty havaintoja toistuvista ja entistä vakavammista rikkeistä. Vaarana on, että koko alueellinen ryhmäsertifikaatti menetetään, jos poikkeamia havaitaan liikaa.
Suot vetisiksi, metsäteitä umpeen ja myrskytuhopuita poikittain. Tällaisia voivat olla toimet itäisen Suomen metsissä ja soilla, kun yhdistetään luonnon ennallistamista ja maanpuolustusta.
Suot ja metsätiet liittolaiseksi vihollista vastaan - Metsälehti
Itä-Suomessa halutaan tosissaan yhdistää luonnon ennallistaminen ja maanpuolustus. Huomio on keskittynyt soihin, vaikka kyse on myös esimerkiksi metsäteistä.
www.metsalehti.fi
December 5, 2025 at 9:50 AM
Suot vetisiksi, metsäteitä umpeen ja myrskytuhopuita poikittain. Tällaisia voivat olla toimet itäisen Suomen metsissä ja soilla, kun yhdistetään luonnon ennallistamista ja maanpuolustusta.
Aalto-yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että kun rakennusmateriaalien aiheuttamat päästöt ja muut ympäristöhaitat muunnetaan euroiksi, puurakenteinen koulu tulee yhteiskunnalle selvästi betonivaihtoehtoa halvemmaksi.
Aalto-yliopisto: Puu betonia edullisempi rakennusmateriaali, kun päästötkin hinnoitellaan - Metsälehti
Myrskylän hirrestä rakennetun koulun ja liikuntahallin kustannuksia verrattiin betonivaihtoehtoon.
www.metsalehti.fi
December 3, 2025 at 2:08 PM
Aalto-yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että kun rakennusmateriaalien aiheuttamat päästöt ja muut ympäristöhaitat muunnetaan euroiksi, puurakenteinen koulu tulee yhteiskunnalle selvästi betonivaihtoehtoa halvemmaksi.
Luken tutkijoiden kirjoittama tuore visioraportti ehdottaa suometsien tulevaisuuden kasvatustavaksi kosteikkometsätaloutta. Menetelmä turvaisi sen, että ojitusalueilla voidaan yhä kasvattaa kannattavasti talouspuustoa samalla, kun pienennetään suometsien haitallisia ilmasto- ja vesistöpäästöjä.
Suometsissä siirryttävä kosteikkometsätalouteen – ojitukset luvanvaraisiksi? - Metsälehti
Luonnonvarakeskuksen tutkijat ehdottavat ratkaisuksi suometsien käyttöön vedenpinnan nostoa ja lannoitusten lisäämistä.
www.metsalehti.fi
November 26, 2025 at 12:12 PM
Luken tutkijoiden kirjoittama tuore visioraportti ehdottaa suometsien tulevaisuuden kasvatustavaksi kosteikkometsätaloutta. Menetelmä turvaisi sen, että ojitusalueilla voidaan yhä kasvattaa kannattavasti talouspuustoa samalla, kun pienennetään suometsien haitallisia ilmasto- ja vesistöpäästöjä.
Tutkinnassa olevien yritysten viisumeilla ja oleskeluluvilla maahan on saapunut 179 henkilöä. Osa on poistunut jo muualle Eurooppaan.
Tämä on toinen ihmiskaupasta epäilty metsäpalveluyritys – Näin omistaja kommentoi - Metsälehti
Metsäpalveluyrityksillä on yhteinen tausta, ja ainakin kantayhtiön toiminta on päättynyt.
www.metsalehti.fi
November 24, 2025 at 8:23 AM
Tutkinnassa olevien yritysten viisumeilla ja oleskeluluvilla maahan on saapunut 179 henkilöä. Osa on poistunut jo muualle Eurooppaan.
Kotimainen työvoima ei yksin riitä vastaamaan metsäpalveluiden nykyiseen kysyntään, toteaa Tornatorin urakointipäällikkö Niklas Tavasti.
Metsätöiden tekijät yhä useammin EU:n ulkopuolelta, Tornator rajoittanut aliurakointia - Metsälehti
Kotimainen työvoima ei riitä ja Vironkin kohonnut ansiotaso vaikuttaa.
www.metsalehti.fi
November 20, 2025 at 1:27 PM
Kotimainen työvoima ei yksin riitä vastaamaan metsäpalveluiden nykyiseen kysyntään, toteaa Tornatorin urakointipäällikkö Niklas Tavasti.
Tulevasta talvesta näyttää tulevan normaalin vauhdikas, Metsä Groupilta kerrotaan.
Talvi tuli puunkorjuuseen – "Kylmä jakso voi kestää useamman viikon" - Metsälehti
Talvikorjuut aloitetaan kahdessa vaiheessa. Ensiksi mennään kohteille, joissa routa vankistaa pehmeät lähikuljetusmatkat.
www.metsalehti.fi
November 19, 2025 at 7:08 AM
Tulevasta talvesta näyttää tulevan normaalin vauhdikas, Metsä Groupilta kerrotaan.
Metsäalalla myllertää, eikä tulevaisuutta rohkene ennustaa juuri kukaan. Siihen, miten metsänomistaja pärjää jatkossa, vaikuttaa poikkeuksellisen moni asia. Listasimme niistä viisi.
Viisi pointtia puumarkkinoista – nämä metsänomistajan on syytä tietää - Metsälehti
Kuitupuun hinta vajoaa ja energiapuuvarastot ovat täynnä, mutta riittääkö tukin kysyntä kannattelemaan puukauppaa? Puumarkkinassa muuttujia riittää.
www.metsalehti.fi
November 18, 2025 at 5:46 AM
Metsäalalla myllertää, eikä tulevaisuutta rohkene ennustaa juuri kukaan. Siihen, miten metsänomistaja pärjää jatkossa, vaikuttaa poikkeuksellisen moni asia. Listasimme niistä viisi.
Jos Metsä Groupin suunnitelmat toteutuvat, jatkossa sille puunkorjuuta urakoivat vain yritykset, joiden korjuukapasiteetti on vähintään 300 000 kuutiota puuta vuodessa.
Metsä Group karsii yrittäjiensä määrän alle puoleen – ”Elämme alhaisen kysynnän aikaa” - Metsälehti
Metsä Groupin säästökuuri iskee rajusti yrittäjäkenttään.
www.metsalehti.fi
November 11, 2025 at 9:50 AM
Jos Metsä Groupin suunnitelmat toteutuvat, jatkossa sille puunkorjuuta urakoivat vain yritykset, joiden korjuukapasiteetti on vähintään 300 000 kuutiota puuta vuodessa.
Metsuriksi siirtynyt Ville Kauhanen on nauttinut fyysisestä työstä, jossa voi itse vaikuttaa aikatauluihin ja ansiotasoon.
Koneinsinööri kouluttautui metsuriksi: Enemmän hikeä, vähemmän stressiä - Metsälehti
Kone- ja tuotantotekniikan insinööri Ville Kauhanen ryhtyi urakkapalkkaiseksi metsuriksi, koska kaipasi työltä enemmän fyysistä kuin henkistä kuormitusta.
www.metsalehti.fi
November 10, 2025 at 1:16 PM
Metsuriksi siirtynyt Ville Kauhanen on nauttinut fyysisestä työstä, jossa voi itse vaikuttaa aikatauluihin ja ansiotasoon.
Jos korkotuottoa tärkeämpää on saada päätehakkuusta mahdollisimman paljon kuutioita tai kerryttää hiiltä, kiertoajan pidentäminen voi olla perusteltua.
Kannattaako kiertoaikaa pidentää? - Metsälehti
Metsänomistajan tavoitteet ja metsän kasvukyky määrittävät, kannattaako kiertoaikaa jatkaa.
www.metsalehti.fi
November 7, 2025 at 12:20 PM
Jos korkotuottoa tärkeämpää on saada päätehakkuusta mahdollisimman paljon kuutioita tai kerryttää hiiltä, kiertoajan pidentäminen voi olla perusteltua.
Metsälehden lukijamatkalla Itävallassa päästiin tutustumaan viime viikolla metsänhoitoon Alppien rinteillä, missä kuuset kasvatetaan jopa 50 sentin läpimittaan.
Puuta tuhat mottia hehtaarilla, mutta kasvatus jatkuu vielä vuosikymmeniä - Metsälehti
Itävallassa kuuset kasvatetaan alppien rinteillä jopa 50 sentin läpimittaan.
www.metsalehti.fi
October 30, 2025 at 1:35 PM
Metsälehden lukijamatkalla Itävallassa päästiin tutustumaan viime viikolla metsänhoitoon Alppien rinteillä, missä kuuset kasvatetaan jopa 50 sentin läpimittaan.
45-vuotias harventamaton metsäpalsta tarjoaa oivan mahdollisuuden pohtia hiilinieluja. Maalaisjärkinen päätelmä on, että kasvatusketju, jossa on tehty pelkkä taimikonhoito, on hiilinielujen kannalta positiivinen asia.
Metsä jäi hoitamatta – onko harventamaton metsä katastrofi omistajalleen? - Metsälehti
Harventamaton metsä on kasvanut hurjasti kuutioita vajaassa viidessäkymmenessä vuodessa.
www.metsalehti.fi
October 28, 2025 at 5:55 AM
45-vuotias harventamaton metsäpalsta tarjoaa oivan mahdollisuuden pohtia hiilinieluja. Maalaisjärkinen päätelmä on, että kasvatusketju, jossa on tehty pelkkä taimikonhoito, on hiilinielujen kannalta positiivinen asia.
Suositusten mukaan toimiva metsänomistaja käyttää luonnonhoitoon 2 000–3 000 euroa hehtaarilla metsikön kiertoaikana. Euroja voi säästää reilusti, jos osaa sijoittaa luontotoimet sopiviin paikkoihin.
Luonnonhoito maksaa – metsien luontotoimien hinta tuhansia euroja hehtaarilta - Metsälehti
Suositusten mukaan toimiva metsänomistaja käyttää luonnonhoitoon 2 000–3 000 euroa hehtaarilla metsikön kiertoaikana. Euroja voi säästää reilusti, jos osaa sijoittaa luontotoimet sopiviin paikkoihin.
www.metsalehti.fi
October 24, 2025 at 10:28 AM
Suositusten mukaan toimiva metsänomistaja käyttää luonnonhoitoon 2 000–3 000 euroa hehtaarilla metsikön kiertoaikana. Euroja voi säästää reilusti, jos osaa sijoittaa luontotoimet sopiviin paikkoihin.
Metsälehden pitkäaikainen päätoimittaja Eliisa Kallioniemi on nimitetty Suomen Metsäyhdistyksen kunniajäseksi. Kallioniemi on tehnyt työuransa Metsälehdessä ja jäi lehdestä eläkkeelle vuonna 2023 oltuaan lehden päätoimittaja yli kymmenen vuotta.
Metsälehden Eliisa Kallioniemi Suomen Metsäyhdistyksen kunniajäseneksi - Metsälehti
Kallioniemi työskenteli Metsälehdessä eri tehtävissä lähes neljäkymmentä vuotta.
www.metsalehti.fi
October 22, 2025 at 1:03 PM
Metsälehden pitkäaikainen päätoimittaja Eliisa Kallioniemi on nimitetty Suomen Metsäyhdistyksen kunniajäseksi. Kallioniemi on tehnyt työuransa Metsälehdessä ja jäi lehdestä eläkkeelle vuonna 2023 oltuaan lehden päätoimittaja yli kymmenen vuotta.
Tavallisesti puunostaja tai puunmyyjän edustaja tekevät leimikkosuunnitelman. Metsänomistaja voi kuitenkin osallistua tai suunnitella myytävän kohteen jopa kokonaan itse.
Osaatko suunnitella leimikon itse? Tässä parhaat vinkit - Metsälehti
Nyt on hyvä hetki suunnata omaan metsään leimikkoa suunnittelemaan ja rajaamaan.
www.metsalehti.fi
October 16, 2025 at 12:56 PM
Tavallisesti puunostaja tai puunmyyjän edustaja tekevät leimikkosuunnitelman. Metsänomistaja voi kuitenkin osallistua tai suunnitella myytävän kohteen jopa kokonaan itse.
Bioblitz-tapahtuman myötä tiedot Tiilikanjärven kansallispuiston lajimäärästä paranivat. Ennen tapahtumaa Tiilikkajärveltä oli tiedossa runsaat 1100 lajia, nyt tunnettujen lajien määrä nousi yli 2 000:een.
Kansallispuistosta löytyi vuorokaudessa yli 1 500 lajia, ”Tiedot paranivat huomattavasti” - Metsälehti
Bioblitz-tapahtumassa Tiilikanjärven kansallispuiston luontoa kartoitti liki 50 asiantuntijaa.
www.metsalehti.fi
October 10, 2025 at 9:55 AM
Bioblitz-tapahtuman myötä tiedot Tiilikanjärven kansallispuiston lajimäärästä paranivat. Ennen tapahtumaa Tiilikkajärveltä oli tiedossa runsaat 1100 lajia, nyt tunnettujen lajien määrä nousi yli 2 000:een.
Kummassakin maassa on käytetty sellaista menetelmää, joka on ollut siinä ajanhetkessä toteuttamiskelpoinen. Päästökaupan perustaksi en voi kumpaakaan suositella, professori Annika Kangas kirjoittaa Metsälehden kolumnissaan.
Kolumni | Mitä Ruotsi tekee paremmin? - Metsälehti
Uusimmassa kasvihuonekaasuinventoinnin raportissa Suomen maaperä oli muuttunut nielusta päästöksi. Kun puuston nielu oli maaperän päästöä pienempi, metsät kokonaisuudessaan muuttuivat päästöiksi. Ruot...
www.metsalehti.fi
October 8, 2025 at 11:17 AM
Kummassakin maassa on käytetty sellaista menetelmää, joka on ollut siinä ajanhetkessä toteuttamiskelpoinen. Päästökaupan perustaksi en voi kumpaakaan suositella, professori Annika Kangas kirjoittaa Metsälehden kolumnissaan.
Temepa Infra on jatkossa Luontovarma. Luontovarma aikoo löytää liiketoimintamahdollisuuksia sieltä, missä perinteisen metsätalouden bisnestä ei tehdä.
Temepa muuttui Luontovarmaksi – luonnonhoidosta haetaan kasvua liiketoimintaan - Metsälehti
Temepa Infra vaihtaa nimensä Luontovarmaksi ja hakee kovaa kasvua luonnonhoito- ja ennallistamisliiketoimintaan.
www.metsalehti.fi
October 8, 2025 at 8:52 AM
Temepa Infra on jatkossa Luontovarma. Luontovarma aikoo löytää liiketoimintamahdollisuuksia sieltä, missä perinteisen metsätalouden bisnestä ei tehdä.
Tuntuuko siltä, että metsänhoitotöissä kroppa ja mieli heräävät uuteen eloon? Ilmiön tunnistaa ja tunnustaa moni modernin ajan metsänomistaja, joka riutuu arkena tuntikorttilaisena tehtaassa tai tietotyöläisenä toimistolla.
Metsätyö on kuitenkin raskasta ja vaativaa. Mitä se tekijältään vaatii?
Metsätyö on kuitenkin raskasta ja vaativaa. Mitä se tekijältään vaatii?
Metsä kuntosalina – millaisia voimia taimikonhoito vaatii? - Metsälehti
Metsänhoitotöissä hyvä kunto ja oikea asenne ovat tarpeen. Urheilutaustasta on apua, mutta välttämätön se ei ole.
www.metsalehti.fi
October 3, 2025 at 7:50 AM
Tuntuuko siltä, että metsänhoitotöissä kroppa ja mieli heräävät uuteen eloon? Ilmiön tunnistaa ja tunnustaa moni modernin ajan metsänomistaja, joka riutuu arkena tuntikorttilaisena tehtaassa tai tietotyöläisenä toimistolla.
Metsätyö on kuitenkin raskasta ja vaativaa. Mitä se tekijältään vaatii?
Metsätyö on kuitenkin raskasta ja vaativaa. Mitä se tekijältään vaatii?
Energiantuotannossa tilanteet heilahtelevat nopeasti ja yllättäen, todettiin Metsät & raha -tilaisuuden paneelikeskustelussa torstaina. "Kyllä energiapuuta vielä tarvitaan ja paljon", totesi Tampereen energian polttoaineen hankinnan johtaja Antti-Jussi Halminen (kuvassa oikealla).
September 25, 2025 at 9:32 AM
Energiantuotannossa tilanteet heilahtelevat nopeasti ja yllättäen, todettiin Metsät & raha -tilaisuuden paneelikeskustelussa torstaina. "Kyllä energiapuuta vielä tarvitaan ja paljon", totesi Tampereen energian polttoaineen hankinnan johtaja Antti-Jussi Halminen (kuvassa oikealla).
Institutionaaliset toimijat ovat vähentäneet osuuttaan metsätilojen ostoista, tilakauppoja seuraava Hannu Liljeroos kertoi Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa Tampereella.
Metsätilakauppa kiihtynyt tänä vuonna – luopuvatko suuret ikäluokat omaisuudestaan? - Metsälehti
Institutionaaliset toimijat ovat vähentäneet osuuttaan metsätilojen ostoista, tilakauppoja seuraava Hannu Liljeroos kertoi Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa.
www.metsalehti.fi
September 25, 2025 at 9:07 AM
Institutionaaliset toimijat ovat vähentäneet osuuttaan metsätilojen ostoista, tilakauppoja seuraava Hannu Liljeroos kertoi Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa Tampereella.
”Etenkin rehevimmillä kohteilla taimikonhoito on hitainta keskikesällä. Mielekkäin ajankohta on keväällä ja alkukesästä. Ero työajassa on keskimäärin 30 prosenttia, eli ajankohdalla on suuri vaikutus.”
Luonnonvarakeskuksen tutkija Karri Uotila Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa 25.9.2025
Luonnonvarakeskuksen tutkija Karri Uotila Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa 25.9.2025
September 25, 2025 at 8:53 AM
”Etenkin rehevimmillä kohteilla taimikonhoito on hitainta keskikesällä. Mielekkäin ajankohta on keväällä ja alkukesästä. Ero työajassa on keskimäärin 30 prosenttia, eli ajankohdalla on suuri vaikutus.”
Luonnonvarakeskuksen tutkija Karri Uotila Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa 25.9.2025
Luonnonvarakeskuksen tutkija Karri Uotila Metsälehden Metsät & raha -tapahtumassa 25.9.2025