Työttömyys kasvaa vauhdilla ja työttömillä on jo lähtökohtaisesti heikommat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen. Samaan aikaan ohjaukset erityisesti työvoimakoulutukseen ovat vähentyneet huomattavasti.
Tänään puhuttaa mm. nuorten työttömyys. EVA:n ehdottamien pikakoulutusväylien sijaan kestävää työllisyyttä edistää paremmin suoritettu toisen asteen tutkinto. Lisää STTK:n ehdotuksia on koottu pamflettiimme: www.sttk.fi/materiaalit/...@tomhenriksirvio.bsky.social@sttk.fi
Erittäin tervetullut kriittinen puheenvuoro koskien koulutustason laskua. Vastinetta tuskin tarvitsee pitkään odottaa, kun kyseessä on hallituksen koulutuspolitiikan keskeinen johtoajatus. www.hs.fi/paivanlehti/...#koulutuspolitiikka
Työllisyystilanne jatkuu vaikeana, ja katseet kääntyvät ei niin yllättävästi aikuisväestön osaamisen vahvistamiseen. On selvää, että lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle tarvitaan korvaava etuus. www.hs.fi/paakirjoituk...
Heikko työllisyystilanne huolettaa opiskelijoita. Nyyti ry nostaa esille, että alan vaihtamisen vaikeutuminen ei ainakaan helpota opiskelijoiden paineita. yle.fi/a/74-20176202#opiskelijat#mielenterveys
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on yksi nykyhallituksessa suurimmista virheistä. Työelämän muutoksessa ihmisten osaamisesta on huolehdittava. Seuraavan hallituksen on luotava uusi aikuiskoulutustuki versio 2 #osaaminen@sttk.fi
Koulutustason ja oppimistulosten laskusta muka ollaan kovin huolissaan, ja siltikin jatketaan samaa linjaa, jolla systemaattisesti heikennetään koulutuksen resursseja. Hohhoijaa. vm.fi/-/valtiovara...
Pääekonomistimme @patriziolaina.bsky.social tarkastelee blogissaan, kuinka paljon Orpon hallituksen sopeutus heikentää BKT:tä ja työllisyyttä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
– Hystereesinäkemyksen mukaan kokonaiskysynnän puute heikentää talouden kasvu-uraa pysyvästi.
Erittäin tärkeää, että sukupuolisegregaation purkaminen lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa on nostettu OKM:n koulutuksen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kehittämisohjelman yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi.
Psykososiaalinen kuormitus on lisääntynyt voimakkaasti alemmissa toimihenkilötehtävissä. Tässä joukossa vaikuttavat niin teknologinen murros kuin niukkenevat resurssit ja mm. eettinen kuormitus, vähän eri tavoin eri toimialoilla. Koronan vaikutuskin näkyy.
Kiitos hyvästä ja perusteellisesta jutusta. Mutta miksi ihmeessä tämä otsikointi? Otsikkohan ei vastaa lainkaan jutun sisältöä, jossa on kuvattu monipuolisesti ammatillisen koulutuksen tehtäviä, tavoitteita, onnistumia ja haasteita.
Hoiva-avustajakoulutus on hyvä esimerkki lyhytkoulutuksesta, johon ei sisälly yleissivistäviä opintoja. Koulutuksessa suoritetaan osia lähihoitajan tutkinnosta. Vastaavia lyhytkoulutuksia elinkeinoelämä haluaa lisätä myös muille aloille. yle.fi/a/74-2016282...
Työelämälähtöisyys on ammatillisen koulutuksen vahvuus ja osin myös sen heikkous. Yleissivistävän osaamisen (mm. luku-, numero-, ongelmanratkaisu-, vuorovaikutus- ja työelämätaidot) vahvistaminen ei ole nytkään ammatillisen koulutuksen uudistusten tavoitteena, vaikka pitäisi olla.
Kerrankin juttu, joka pyrkii lisäämään ymmärrystä ammatillisesta koulutuksesta ja muuttuneesta toimintaympäristöstä. Koulutusvastuuta siirrettiin Sipilän hallituskaudella työpaikoille osin säästösyistä. www.hs.fi/feature/art-...
Toimeentulohuolien lisäksi opiskelijoille kasaantuu muita kuormitustekijöitä, jotka näkyvät mm. mielialahäiriöihin perustuvien sairauspoissaolojen kasvuna. Kelan tuoreita tilastoja tältä viikolta: tietotarjotin.fi/uutinen/1210...
Tämä menee niin pahasti ihon alle allekirjoittaneella, tunnustan. Hyvinvointiyhteiskunta, joka ei pidä huolta heikommistaan, ei ole hyvinvointiyhteiskunta.
"Poliittisilla toimilla on aikaistettu tutkintojen loppuun saattamista ja siirtymistä kokonaan työelämään. Ei ole kuitenkaan selvää, onnistuvatko toimet pidentämään työuria kokonaisuutena, kun huokoisuus samalla vähenee ja kuormitus lisääntyy." tietotarjotin.fi/uutinen/1210...
Hallituksen politiikka alkaa vaikuttaa: Suomessa lasten kokema aineellinen puute yleistyi nopeimmin Euroopassa 2024. Vielä 2021 Suomessa aineellista puutetta koki 3,7 % lapsista eli aineellista puutetta kokeneiden lasten osuus lähes kolminkertaistui. ☹️
