”Hyvää yötä ja kauniita unia”, toivotan iltaisin neljäveelle. ”Hauskaa iltaa ja hyvää itkemistä”, hän toivottaa takaisin.

Sellaista elämä varmaan jatkossakin on. Paljon hyvää, paljon hauskaa ja jonkin verran itkemistä.

Tänään sain työkavereilta ihanan muistamisen. Kaikkia herkkujani: sipsejä, juustoja, Panttereita, Pepsi Maxia ja skumppaa. Lisäksi vielä lahjakortin kulttuurin pariin. Sekin tuntuu hyvältä, että myötäelämisen lisäksi ihmiset muistavat, että olen muutakin kuin se, joka sai kuolleen lapsen.

Olen ollut ymmärtävinäni, että surevat kokevat valitettavan usein yksinäisyyttä ja että surevia saatetaan myös vältellä. Miten hienoa on ollut huomata, että yksikään mun ihmisistä ei ole pelännyt meidän surua. Meitä kannattelee iso joukko ihmisiä.

Pikkusiskon piti saapua vasta helmikuussa. Tilanne valkeni hiljalleen, ei siis onneksi tullut ihan shokkina.

Uusi arki on alkanut asettua uomiinsa. On paljon surua, mutta myös paljon ihan tavallista ja toisinaan iloa ja nauruakin.

Koska oranssi on äitin lempiväri 🧡 Laps varmaan tajusi, että mä en ehkä haluaisi meille neljää jalkapalloa, joten älykkäänä vekarana tarjosi tällaisen kädenojennuksen, että jos olisi oransseja.

On toki lauantaisin aina täysintä, mut tänään tuntui, ettei välillä päässyt edes eteenpäin. Kiva toki, että on paljon kirjallisuuden ystäviä! Kassoillekin oli tavallaan ilahduttavan pitkät jonot 😀

Kiitos!

Varmaan sitäkin jossain vielä luetaan, mutta voi olla paikoin esim. kielellisesti ja ajankuvaltaan haastavaa. Meillä on tosiaan joitain katkelmia iättömistä klassikoista, kuten Veljeni leijonamielestä, mutta muuten haluttiin aika tuoreita näkökulmia ja nykymaailmaa teksteihin.

Mä oon onneks aina saanut opettaa aika toimivilla materiaaleilla, mutta tuntuu, että tämä aika kaipaa vielä ihan uudenlaista otetta lukemisen taitojen opettamiseen. Ja oli myös mahtavaa, miten innolla esim. kirjailijat lähti tekemään seiskoille sopivia tekstejä, kun kysyttiin, kiinnostaisiko.

Aika erityistä on myös se, että Valtissa on varta vasten seiskaluokkalaisille kirjoitettuja novelleja huipuilta nuortenkirjailijoilta, kuten Mikko Withiltä ja Annukka Salamalta. Lisäksi mukaan saatiin tekstit myös esim. Tuomas Kyröltä ja Harri Hertelliltä. Ja tietty pari klassikkoakin 💙

Valtti opettaa mm. poimimaan tekstin tärkeitä tietoja ja ratkomaan tekstin vaikeita kohtia. Lisäksi harjoitellaan mallien avulla kirjoittamaan selkeitä virkkeitä, sanoittamaan omia ajatuksia ja osallistumaan keskusteluun.

Siis enemmistö kokelaistahan on käyttänyt tekoälyä vain koulutehtävien tekemiseen ja satunnaiseen faktojen kyselyyn. Päälle ovat lukeneet mediasta, että joskus siellä on höpöjuttuja ja ajattelutaidotkin se surkastuttaa. Siitä pitäisi sitten ammentaa 6 000 merkkiä.

Ja etenkin kiinnostaisi tietää, miksi YTL ilmoitti kouluille, mistä tehtävistä kokelas saa valita, jos tekee lyhennetyn kokeen. Pitääkö YTL itse joitain tehtäviä toisia yksinkertaisempina, ymmärrettävämpinä tai helpompina? Äikässä kaikista tehtävistä saa kuitenkin samat pisteet.

Ei ollut kyse kyberhäirinnästä vaan ihan YTL:n omasta mokasta. Heidän tiedotteestaan: ”Ongelmat aiheutti liiallinen lokitietojen tallentuminen koetilan palvelimelle, jolloin palvelimen levytila täyttyi, eikä se pystynyt tallentamaan koesuorituksia.” Etenkin siis isoilla lukioilla ongelmia.