Jyrki Kuoppala
banner
jyrki.atticus.network
Jyrki Kuoppala
@jyrki.atticus.network
OTM (LL.M.), lupajuristi (attorney at law). Founder @yhdenvertaisuusapu.fi

#yhdenvertaisuus #neuromoninaisuus #ihmisoikeudet #equality #neurodivergence #humanrights
Mastodon: @[email protected] https://social.vivaldi.net/@JyrkiKuoppala
Reposted by Jyrki Kuoppala
Poll results after 24 hours: Mikä nukke?

1️⃣ barbi
🟦🟦🟦🟦⬜️⬜️⬜️⬜️⬜️⬜️ (11)

2️⃣ barbie
🟦🟦⬜️⬜️⬜️⬜️⬜️⬜️⬜️⬜️ (6)

3️⃣ Barbi
🟦🟦⬜️⬜️⬜️⬜️⬜️⬜️⬜️⬜️ (5)

4️⃣ Barbie
🟦🟦⬜️⬜️⬜️⬜️⬜️⬜️⬜️⬜️ (6)
January 13, 2026 at 7:27 PM
Sana "häiriö" näköjään on saatu vielä jälkijunassa ängettyä juttuun.

"Oikaisu 12.1. kello 16.56: Jutussa kirjoitettiin virheellisesti Downin syndroomaa sairastavista ihmisistä. Downin syndroomaa ei sairasteta, vaan se on kromosomihäiriö."
January 12, 2026 at 3:21 PM
Palasi mieleen tämäntyyppinen kuvamateriaali tuosta
January 12, 2026 at 3:01 PM
Olisi ollut asiallista kysyä autisteilta. Sellainen pointsi vielä tähän, että eivät ole kysyneet myöskään Autismiliiton toiminnanjohtajalta, vaan siteeraavat toiminnanjohtajan sanoja tiedotteesta, "hän sanoo tiedotteessa". Ei sanota onko Mattelin vai Autismiliiton tiedote vai yhteinen vai mikä homma
January 12, 2026 at 2:54 PM
Reposted by Jyrki Kuoppala
In using the concept of securitization, I highlight how autistic communication is not just stigmatized as a form of non-standard language: it is seen as a threat to the general social order.
January 5, 2026 at 11:26 PM
Reposted by Jyrki Kuoppala
The article builds on the work of autistic activists and researchers who reject deficit views of autistic communication, and instead argue that autistic communication is a difference that should be accommodated. I draw on interdisciplinary work on linguistic justice to explore how to do this.
January 5, 2026 at 11:17 PM
Pärjäämisen mainitsemisesta tulee mieleen autismin kaksi merkitystä. Neurotyyppinä autismi ei kerro pärjäämisestä, neurotyypin tunnistaminen ja pärjäävyys eivät liity toisiinsa. Medikaalisena diagnoosina taas autismi määritelmän mukaisesti edellyttää vähintäänkin jonkin asteista pärjäämisvaikeutta.
January 4, 2026 at 5:20 PM
Reposted by Jyrki Kuoppala
Autismikirjon häiriöstä puhuminen on siis yhtä ongelmallista kuin homoudesta puhuminen häiriönä. Olet ihan oikeassa siinä, että parempi sanoittamistapa on puhua yksinkertaisesti autismista. Tämä on myös syrjimättömän sanaston (jota kukaan ei vaan viitsi noudattaa) suositus.2/
January 4, 2026 at 11:20 AM
Reposted by Jyrki Kuoppala
Siksi, koska vallalla oleva medikaalinen näkökulma on arvottava ja syrjivä (vrt. lääketieteen suhtautuminen homouteen takavuosikymmeninä). Medikaalinen näkemys autismista ei ole objektiivinen totuus, eikä edes tieteen valossa toimivin. 1/
January 4, 2026 at 11:20 AM
Reposted by Jyrki Kuoppala
Tilanne aiheuttaa vähemmistöstressiä joka ilmenee esim. korkeana sairastavuutena, mutta on luonteeltaan ilmiö, josta kärsivät kaikki syrjityt vähemmistöt. Ne taas ovat yhteiskunnallisia ongelmia, joita ei ratkota terveydenhuollon keinoilla, vaan korjaamalla yhteiskuntaa reilummaksi.

/4
December 27, 2025 at 6:53 AM
Reposted by Jyrki Kuoppala
Julkinen salaisuus on, että terveydenhuollon keinot auttaa meitä (paitsi poikkeustilanteissa kuten burnout) on *tosi* rajalliset. Suurimpaan osaan havaitusta pahoinvoinnistamme juurisyynä ovat ympäristöjen esteellisyys, vihamielinen ja ennakkoluuloinen ympäristö sekä yhdenvertaisuuden puute. 3/
December 27, 2025 at 6:53 AM
Reposted by Jyrki Kuoppala
Niin. Tosin autismin tapauksessa, diagnoosikaan ei takaa, että saisi minkäänlaista apua. Siitä on suunnilleen sen verran hyötyä, kuin itse kukin onnistuu hyötyä repimään.
Isoin hyöty on itsetunnistautumisesta. Se mahdollistaa vertaistuen ja elämää helpottavien niksien löytämisen. 1/4
December 27, 2025 at 6:53 AM
Reposted by Jyrki Kuoppala
Itsetunnistautumista tukee vertaistunnistus. Se toimii, koska autismi ei ole pelkästään yksilöiden "piirteistö" vaan myös kulttuurinen vähemmistö. Sekin helpottaa osaltaan stressiä, että pääsee omaan kulttuuriyhteisöön jossa mm. omaa luontaista kommunikointitapaa ymmärretään sujuvasti. 2/
December 27, 2025 at 6:53 AM