Niinpä. Saa sanoa, mutta nykyisin on myös mahdollisuuksia sanoa vastaan, tuoda esiin toinen näkökulma. Tuntuu oudolta, jos kaikkia näitä pidetään merkkinä loukkaantumisesta.

Joo, helposti menee siihen "mitä pitää ottaa huomioon" -moodiin sen sijaan, että miettisi, mitä uutta voisi tehdä tai mitä voisi tehdä uudella tavalla.

Hyvä kysymys! Toivon, että ei tarvitse enää muuttaa, jos talo kestää ja jalat kantaa rappuset. Tilaa on juuri passelisti tässä, vähän reilustikin, mutta toisaalta vierashuone on ollut säännöllisessä käytössä ainakin tähän asti.

Kaikki tuki teille!

Kyllä, ehdottomasti juuri mahdollisuuksia pitäisi nyt miettiä! Olemme jo huomanneet esimerkiksi pitkäikäisyyden vaikutukset: festivaalien päiväkonsertit vetävät hyvin, myös arkena. Iloinen yllätys (ja tekijöillekin kivat työajat näissä)!

Vielä: taidehan on nimenomaan kulttuurin innovoiva osa-alue. Ilman taidetta kulttuuri ei uusiudu tai kiinnity nykypäivään, jumitetaan vaan tekemään toisintoja kulttuurikaanonissa jo olevista teoksista, suuntauksista ja genreistä.

Rakkautta ennen aamua tuli mieleen, on varmaan tosin parempiakin, mutta nyt en muista muita 😊 Tuossa on sellaista indie-elokuvan vilpittömyyttä ja nuoruuden reilausnostalgiaa 🩷

Muilla aloilla sitä, että menestystuotteiden tai -palveluiden tuottoja käytetään uuden innovointiin ja kokeiluihin, pidetään investointina tulevaan. Kun näin tehdään kulttuurissa ja taiteessa, sitä kritisoidaan ja halutaan suitsia. Miksi ihmeessä?

Trumpin toimet ovat jo romahduttaneet talon asiakasmääriä ja lipputuloja. Olikohan tämä tarkoituskin? Kohta Trump voi todeta, että ei tällaiselle taiteelle riitä kysyntää, turha sitä on tuottaa ja tukea. Toivottavasti tekijät ja yleisöt löytävät uusia paikkoja produktioille.

Jep. Toisaalta, haetaanko tällä juurikin (Trumpin/fasisminvastaisen) korkeakulttuurin romahduttamista? Tämä on pelottava ennakkotapaus, jolla pyrittäneen pilaamaan boikotoivien taiteilijoiden ammatinharjoittamisedellytyksiä:
www.nbcnews.com/politics/tru...

Tässä siis ihan alkuperäinen biisi, wau!

Äidilläni on nyt (76 v) jokin herkkyyskausi, on siis itse todennut, että pulpahtelee kaikenlaisia vanhoja lapsuudenmuistoja mieleen. Minusta (45 v) taas tuntuu, etten muista mitään. Eli toivoa lienee!

Vähän jännittää, kun suunniteltu paluu on Lundista Tukholmaan juhannuspäivänä, ja ainoa yhteys, joka nyt näkyy tuolle päivälle, on liian myöhään. Onneksi on sukulaisia Tukholman seudulla, niin voidaan tarvittaessa venyttää paluuta ja yöpyä siellä. Mutta josko noita yhteyksiäkin tulisi vielä lisää.

Olen ostanut ainoastaan reilun kaupan kahvia käytännössä koko aikuisikäni. Hintojen nousu ei ole kirpaissut ihan niin paljon, kun olen tottunut keittämään kahvia vain tarvittavan määrän. Kahvihan on yksi niistä tuotteista, joiden hävikki on Suomessa suurimpia.

Minulla vasta harakka ja varis 😁

Saanko reseptin?