@thlfi.bsky.social hakee post doc -tutkijaa osaksi @invest-flagship.bsky.social Komiteatyön AI-arviointi -hanketta.

Hankkeessa tutkitaan, miten tekoäly voi vahvistaa lainvalmistelun, parlamentaarisen työn ja sosiaaliturvauudistusten arviointia ja tutkimusta.

👉 Lisää: valtiolle.fi/fi/tyopaikat...

Huhuu Turun yliopiston sosiaalipolitiikan oppiaineen alumnit, juhlasemmaa pukkaa: sites.utu.fi/sosiaalipoli...

Esiintymässä alumneja eri vuosikymmeniltä. Itsekin pääsen esiintymään, hyvässä seurassa. Vuonna 2006 graduni taisi saada laitoksen ekan laudaturin (kissanhäntä ja sen sellaista 😉).

Vieraskielisten toimeentulotuen saajien määrä on kasvanut hyvin vähän 2017-2024, oikeastaan vain ukrainankielisten verran. Samaan aikaan vieraskielinen väestö on kasvanut. Vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista on kasvanut, koska kotimaisia kieliä puhuvien tuen saajien määrä on pienentynyt.

Sosiaalipolitiikan päivät järjestetään tänä vuonna Helsingissa (23-24.10) ja ilmoittautuminen on nyt auki!
👉 Ohjelma ja ilmoittautuminen (8.10 mennessä) www.helsinki.fi/fi/konferens... Sosiaalipolitiikan päivät 2025 | Social Policy Days 2025 hashtag#sosiaalipolitiikanpäivät2025

Ruotsissa puhaltavat samankaltaiset tuulet kuin Suomessa. Toimeentulotuen vastikkeellisuutta lisätään ja tasoa leikataan.

Tosin Ruotsissa tasoa leikataan lapsiperheiltä, joilla työnteon kannustimet heikommat. Suomessa sen sijaan enemmän lapsettomilta. /2

www.kauppalehti.fi/uutiset/a/cc...

Ja UK:ssa Universal Creditiä saavien osalta on menty vielä pidemmälle, kun on etuuskatto ja kahden lapsen raja.

Miten on, ratkaiseeko?

Ei ole huomioitu piileviä kuluja, vaan ainoastaan palkka- ja lomakulut. Selvityksestä voi lukea enemmän tämän raportin liitteenä olevasta muistiosta: julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024...

Sitä suhteellisen vähäistä määrää ainakin osittain selittää se, että perhevapaakorvausta maksetaan niille, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus tai vähintään vuoden määräaikainen sopimus. Sitä ei myöskään makseta osa-aikatyötä tekevien työnantajille.

Selvitysten mukaan työnantajien kustannus olisi noin 4 700 - 5200 €/vanhempainvapaajakso (kun tarkastellaan keskipalkkaisia). Kelan selvityksen mukaan merkittävää alikäyttöä ei kuitenkaan näyttäisi olleen, ainakaan vuosina 2017-2020. helda.helsinki.fi/items/181350...

Tästä on myös Australiassa käyty keskustelua: theconversation.com/we-cant-fix-...

Köyhyyden kokemukseen liittyy vahvasti vertailuasetelma. Henkilö voi siis kokea elävänsä köyhyydessä, jos hänen elintasonsa on matalampi kuin "valtaväestöllä", vaikka elintaso olisikin korkeampi kuin vuosikymmeniä siten. Eli vertailu on nykyhetkeen, ei menneisyyteen.

Tutkimusblogissa vastaus kaikkia kiinnostavaan kysymykseen: Muuttivatko muuttamaan ohjatut toimeentulotuen saajat? Muuttaneiden osuus kasvoi hieman, mutta oli samalla tasolla kuin muilla toimeentulotuen saajilla, joilla asumismenot ylittivät normin.
➡️ Blogiin: tietotarjotin.fi/tutkimusblog...

TÄSSÄ TARVITSEN apuanne ja ennen kaikkea jakojanne!

Juho Saari tekee Ylen kanssa ison kyselyn: kerro meille, miten juuri sinä pärjäät tässä taloustilanteessa

yle.fi/a/74-20179767

Tänään on viimeinen päivä tarjota abstraktia. Eli vielä ehtii, jos on nopea!

Onko sinulla tietoa siitä, miksi on päädytty siihen että suojaosa koskee vain yli 6kk yhtäjaksoisesti etuutta saaneita?

Köyhyysaiheisella työryhmällä on tosiaan pitkä historia ja myös @ilmakunnasilari.bsky.social ja @pasimoisio.bsky.social ovat vetäneet sellaista. Ehkä joku ratkaisu tosiaan pitäisi olla, että perusryhmät olisivat jatkossakin edustettuina.

Olet varmasti oikeassa tuossa, että yhdistäminen voisi olla järkevämpää jo aikaisemmassa vaiheessa. Meidän työryhmään on tullut (ja on tulossa) papereita, jotka voisi sua kiinnostaa sekä aiheen että menetelmien puolesta. ;)

Tässä oli hyviä havaintoja. Olen itse vetämässä yhtä näistä kolmesta teemaltaan samankaltaisista työryhmistä. Abstraktien lmäärä ei ole vielä tiedossa, mutta voi olla että työryhmiä tullaan yhdistämään. Harmi, että tänä vuonna ei ole köyhyys-työryhmää. Itse olen vetänyt niitä aikaisempina vuosina.

Suomen asevelvollisten tukijärjestelmä ei eroa merkittävästi Ruotsin tai Norjan järjestelmistä. Tanskassa ja Virossa järjestelmät toimivat eri tavoin.

Suomen sotilasavustuksen kehittäminen on tullut ajankohtaiseksi, ja se kannattaisi aloittaa asumisavustuksesta. 👇
tietotarjotin.fi/tutkimusblog...

STM:n toimintasuunnitelmassa listattiin mittareita, joita voitaisiin käyttää tilanteen seurannassa, mutta en tiedä kuinka paljon on käytetty julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024...
Uudessa-Seelannissa käytetään 10 eri mittaria köyhyystilanteen seuraamiseen ja ovat varsin aktiivisessa käytössä.

Ei ole tosiaan mikään uusi idea. Itse olen huomannut, että tästä on puhuttu jo ainakin 1980-luvulta lähtien. Jostain syystä jäänyt vähän kuitenkin katveeseen.

Pienituloisuus + aineellinen puute on varmasti käytetty kv-papereissa, mutta minimibudjetti + aineellinen puute ei. Tästä saisi paperin ainakin suomalaiseen lehteen. :)

Eroaisi AROPE-mittarista siinä, että tässä pitäisi molempien ehtojen täyttyä, kun taas AROPE:ssa riittää että toinen täyttyy. EU-SILC:stä tämänkin pitäisi onnistua. Vaihtoehtoisesti voisi olla minimibudjetti + vakava aineellinen ja sosiaalinen puute.