Kotimainen ruuantuotanto, energianjakelu ja huoltoyhteydet ovat keskeisiä huoltovarmuuden osia, mutta niiden rinnalla jää liian usein vähemmälle huomiolle kansalaisten henkinen kriisinkestävyys.

Tässä kirjoituksessa hallituksen varapuheenjohtaja Tapio Gauffin kertoo Mielenterveyspoolista ja sen toiminnasta järjestön edustajan silmin.

Järjestöjen kriisissä risteää useampi iso muutos, eikä paluuta vanhaan ole.

Varusmiesten mielenterveyttä on vahvistettava, kirjoittaa Julia Sangervo.

Kouluterveyskyselyn 2025 tuoreiden tulosten mukaan suurin osa lapsista ja nuorista voi keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa usein tai melko usein. Terveyttä edistäviin elintapoihin tarvitaan aikuisten tukea, sillä vain pieni osa lapsista ja nuorista sekä syö aamupalan että liikkuu ja nukkuu riittävästi. Alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat entisestään vähentyneet, mutta nikotiinipussien käyttö on lisääntynyt merkittävästi.

Hallitus kaventaa demokratiaa ja osallisuutta leikkaamalla kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksistä ja ihmisten toimeentulosta.

Terapia ei yksin riitä ratkaisemaan ongelmia.

Itsemurhien ehkäisytyön resurssit ja laatu on turvattava niin julkisella kuin kolmannella sektorilla, peräänkuuluttaa Paula Risikko

Järjestöille oli torjuntavoitto, ettei lisäleikkauksia tullut. Jo päätetyt 140 miljoonan euron leikkaukset kuitenkin vaativat laajaa sopeuttamista.

“Kun kansalaisyhteiskuntaa vastaan hyökätään, heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ääni vaikenee”, muistutettiin puheenvuorossa.

Mitä hallituksen kaavailemat lisäleikkaukset tarkoittaisivat sote-järjestöille?

Lisäleikkaukset tarkoittaisivat käytännössä sotejärjestöjen ydintoimintojen alasajoa.

Järjestöjen työn rahoituksen hirvittävät leikkaukset ovat tarkoituksellista toimintaa, jolla pyritään rapauttamaan kansalaisyhteiskuntaa.