Lightnews — Scholar-powered news

Niko Jaakkola FI

@nikoekon.bsky.social

810 followers 520 following 880 posts

Taloustieteen professori (Bologna). Ilmasto, luonnonvarat, vihreä siirtymä. Kommentoin toki myös 🇫🇮/🇪🇺 kansalaisena. Suomenkielinen tili; englanniksi @nikoecon.bsky.social

Posts Media Videos Starter Packs

Pinned

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · Oct 29

Tässä taannoinen kirjoitus Kauppalehdessä @artahy.bsky.social kanssa. Alla raportti jossa kirjoitan aiheesta hieman pidemmin.

Niko Jaakkola @nikoecon.bsky.social · Aug 11

Kirjoitettiin @artahy.bsky.social kanssa siitä, miten ilmastopolitiikan tulee keskittyä vakuuttamaan yksityinen sektori vihreän siirtymän vääjäämättömyydestä. Sanat eivät enää riitä, tarvitaan tekoja -- esim. tukia pitkäikäisille sijoituksille ja hankinnoille. Hallitus menee juuri väärään suuntaan.

Tulevaisuuden ilmastopolitiikkaa tehdään jo tänään

Ilmastonmuutos on aikamme vakavimpia ongelmia. Poliittisten päättäjien tulee pyrkiä kasvihuonekaasupäästöjen hinnoitteluun niin kovalla tasolla kuin poliittiset reunaehdot sallivat. Nykyisen hallituks...

www.kauppalehti.fi

1 13

Reposted by Niko Jaakkola FI

Janne M. Korhonen @jmkorhonen.fi · 12h

Seuraa luultavasti epäsuosittu mielipide, mutta näissä Joona Räsäsen ajatuksissa on - valitettavasti - myös perää.

Jos ihmeitä ei satu, ja niiden varaan on vaarallista suunnitella, niin seuraavakin hallitus joutuu myös leikkaamaan. Kuinka paljon? En tiedä. Mutta joutuu.

www.hs.fi/politiikka/a...

HS-haastattelu | Sdp:n uusi talousääni lupaa miljardien edestä leikkauksia

Kansanedustaja Joona Räsänen on Sdp:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin oikea käsi. Hän myös edustaa talouspolitiikassa puolueensa oikeaa laitaa.

www.hs.fi

7 3 16

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 2d

Ts. nykyhallituksen linjaa voi hyvin kritisoida esim. siitä, että se painottaa liikaa leikkauksia ja samalla kohdistaa veronalennuksia omille kannattajilleen. Mutta Etelä-Euroopan talouspoliittisen strategian ylistäminen tuntuu kummalliselta.

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 2d

Koska jos tälle tielle lähdetään, se johtaa ennen pitkää inflaatioon ja/tai velkakriisiin. Näillä voi syystä pelätä olevan merkittäviä haitallisia poliittisia seuraamuksia (taloudellisista puhumattakaan).

2 1

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 2d

Etelä-Euroopan mailla on myös hyvin korkeat velkasuhteet. Näiden valtionlainojen korot ovat maltillisia vain koska EKP:n uskotaan pitävän ne alhaalla. Tämä on implisiittinen tuki EKP:lta velkaantuneille maille. Pitäisikö Suomen lähteä samalle tielle? Pitäisikö koko euroalueen?

1 1

Reposted by Niko Jaakkola FI

Katja Incoronato @kincoronato.bsky.social · 4d

Jos Suomi oikeasti haluaa edistää droonimuuria, sen on käytettävä kuluvat kaksi viikkoa tehokkaasti vaikutusvaltaisten liittolaisten hankkimiseen. Jos droonimuuri saadaan aikaan poliittisen kompromissin tuloksena, Suomen on annettava periksi jossain muussa asiassa, esimerkiksi yhteisvelassa.

Petteri Orpon pelisilmä petti EU-pöydässä – Nyt on syytä miettiä, missä Suomi aikoo antaa periksi

www.uusisuomi.fi

1 1 4

Reposted by Niko Jaakkola FI

Sami Eerola @eerolasami.bsky.social · 6d

Wille Ryydman vääristelee tässä Sumud flotilaa. Eivät kaikki osallistujat ole länsimaalaisia. Tiedän tämän, koska mukana on yksi tunnettu brasilialainen aktivisti. Mukana on myös turkkilaisia ja tunisialaisia. Toiseksi Ukraina ei ole kaikilta puolilta saarrettu maa

Wille Ryydmanin twiitti "Hyväosaiset länsimaiset mussukat lähtevät paateilla seilaamaan kohti Gazaa.

He tietävät, ettei heitä päästetä sotatoimialueelle eivätkä he siten joudu vaaralle alttiiksi.

He tietävät, ettei heidän lastinsa pääse koskaan perille eikä koko reissusta ole gazalaisille mitään hyötyä.

He tietävät, että Israel ottaa heidät siististi kiinni ja lähettää heidät mukavasti reittilennoilla takaisin kotiin.

Koko reissu on pelkkä performanssi, jolla pääsee poseeraamaan samanmielisille someseuraajille ja lehtimiehille. Hommassa ei ole rahtustakaan sankaruutta – päinvastoin.

Samanlaisia ”avustuslaivueita” ei nähdä Mustallamerellä matkaamassa kohti Ukrainaa. Miksikö? Siksi, että sellaisella reissulla voisi oikeasti käydä hassusti."

7 5 49

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5d

Pahoittelut, kirjoitusvirhe. = "tehotonta"

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5d

(Vaikka usein itse mollaan taloudellisen tehokkuuden käsitettä, niin se on kuitenkin hyödyllinen sikäli kuin se auttaa alleviivaamaan tapoja saavuttaa tavoitteita tietyssä mielessä pienemmin kollektiivisin kustannuksin.)

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5d

Tavallaan totta, mutta myötäsyklinen talouspolitiikka on epäjärkevää siinä mielessä että se on *epätehotonta* -- tekninen termi jolla viitataan ajatukseen että siirtymällä vastasykliseen politiikkaan saataisiin velka pysymään samalla uralla ja jäisi vielä resursseja yli.

2 1

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5d

Mutta lisäksi on ollut puhe tällaisista riippumattomista budjettineuvostoista, instituutioista joille annetaan iso painoarvo budjettikehyksen arvioinnissa, joita puolueet sitoutuvat kuuntelemaan & jotka toimivat sitten julkisena torujana. Vrt. ilmastopaneelit esim. Suomessa, Briteissä.

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5d

SGP ei ole sekään toiminut kovin hyvin -- noin kaikki jäsenmaat ovat sitä rikkoneet. Itse kallistun juuri nyt tiukan no bailout-säännön puoleen, joka toki vaatisi rahoitusmarkkinoiden säätelyn ja valvonnan kehittämistä niin, että tämä pysyy uskottavana.

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5d

Mutta valtionvelan kehitys viimeisen 20 vuoden ajalta ei hyvältä näytä; ja jos yhtään projisoi tulevaisuuteen (heikkenevä huoltosuhde, suuret tarpeet julkisiin investointeihin) niin näyttää vielä pahemmalta. Ts. jostain pitää menoja leikata tai tuloja kasvattaa. Mistä? Ja jos ei nyt, niin koska?

1 1

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5d

En ota kantaa siihen onko törsäävä hallitus vasemmalla vai oikealla, tämä ylittää puoluepoliittiset rajat. Juuri nyt leikkauksia luonnollisesti kritisoidaan vasemmalta, koska vasemmisto on oppositiossa. Asia voisi varmasti mennä toisinkin päin.

1 1

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5d

Niin tai näin, mielelläni kuulisin niiltä tahoilta jotka äänekkäimmin leikkauksia vastustavat, ehdotuksia siitä miten velan kasvu saadaan pitkällä tähtäimellä katkeamaan.

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5d

Parempi olisi, jos politiikkaan olisi rakennettavissa sisään mekanismi, joka sitouttaisi hallitukset (puolerajojen yli) tekemään mieluummin vastasyklistä talouspolitiikkaa.

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5d

Tämän seurauksena saamme suhdanteita jyrkentävää talouspolitiikkaa: leikkaukset tapahtuvat aina laskusuhdanteen aikana -- joskus pakon edessä, joskus koska silloin oikeistohallitukset onnistuvat paremmin markkinoimaan äänestäjille tiukan politiikan välttämättömyyden.

1 2

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5d

Poliittiset kannustimet eivät myöskään rohkaise tähän. Myötäisessä suhdanteessa, kun valtiolla on kunnolla verotuloja, harvoin nousevat pinnalle vaatimukset että valtion tulisi kiristää taloudenpitoaan.

2 1

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5d

Mutta tähän juuri liittyykin isompi ongelma. Tulevia hallituksia on vaikea sitouttaa järkevään politiikkaan (maksamaan velkaa pois nousukauden aikana ja sillä tavalla sekä vakauttamaan suhdanteita että ylläpitämään julkisen talouden kestävyyttä) ->

2 1

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5d

Tavallaan sitä minä olen vähän miettinytkin: miten tästä velkajarrusta on noussut niin kova haloo, kun ymmärtääkseni ko. lakia ei ole edes kovin vaikea tulevan hallituksen muuttaa.

3 1

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5d

En nyt yrittänyt hakea kantaa velkajarruun, puolesta tai vastaan. Meillä on tällä hetkellä pitkän tähtäimen ongelma julkisen velan kasvun kanssa. Leikkauksia on helppo kritisoida, mutta mielestäni niin tehdessä olisi kiinnostavaa kuulla vaihtoehtoinen suunnitelma tämän katkaisemiseksi.

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5d

On toki tilanteita, joissa keskuspankki voi olla marginaalinen velkakirjojen ostaja -- tyypillisesti silloin kun velkakriisi uhkaa. Niissä tilanteissa keskuspankki tosiaan käytännössä määrittää koron. Mutta nämä ovat poikkeustilanteita.

1 1

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 5d

Jos ei usko valtionvelkakirjojen markkinoiden hintamekanismiin, niin en ole ihan varma mitä tässä voisi enää sanoa. Kyseisillä markkinolla lienee suurin löytyvä likviditeetti, ja siellä asioivat lähinnä kaikkein sofistikoituneimmat toimijat.

1 1

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 6d

Suosittelin jo aikaisemmin, mutta teen niin uudestaan: Cochrane, Garicano & Masuch: 'Crisis Cycle' on paras lukemani kirja näistä kysymyksistä yhteisvaluutan puitteissa. Akateeminen julkaisija, mutta verrattain yleistajuinen esitys.

1 2 2

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 6d

Mielestäni peli ei ole vielä pelattu, ts. euroalueen instituutioita kannattaa vielä pyrkiä korjaamaan eikä heittää hanskoja tiskiin. Vaikka Ranska ja Italia herättävätkin isoja kysymyksiä.

1 2

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 6d

Lainoittajat on mahdollista yllättää inflaatiolla tai jättämällä maksamatta kerran, mutta tuskin uudelleen. Eli tämä on ratkaisu joka toimii kerran ja sen jälkeen uuden velan on otto on vaikeaa tai kallista -- mikä voi olla ikävää jos edessä on tilanne jossa velka olisi hyödyllistä.

1 1