Roope Uusitalo
@roopeuusitalo.bsky.social
taloustieteen proffa, Helsingin yliopisto
Tällä hetkellä oleellisin lienee vm laskelma jota parlametaarinen porukka käyttänee pohjana. Jos siihen hyviä huomioita, kannattaa tuoda julki. Valiokunnatkin kyselee.
November 11, 2025 at 8:28 PM
Tällä hetkellä oleellisin lienee vm laskelma jota parlametaarinen porukka käyttänee pohjana. Jos siihen hyviä huomioita, kannattaa tuoda julki. Valiokunnatkin kyselee.
Työllisyysasteeseen palveluihin yms. osallistuminen ei vaikuta, joten lienee sitten edelleen paras suhdanneindikaattori.
October 1, 2025 at 11:01 AM
Työllisyysasteeseen palveluihin yms. osallistuminen ei vaikuta, joten lienee sitten edelleen paras suhdanneindikaattori.
Suojaosan poisto?
October 1, 2025 at 9:50 AM
Suojaosan poisto?
Mielenkiintoinen havainto.
Vaikuttaako tähän työttömyysturvan edellytysten muutokset (vai vaikuttaako ne vain ansiopäiväraha vs. peruspäiväraha vs. työmarkkinatuki osuuksiin etuuksien saajista)
Vaikuttaako tähän työttömyysturvan edellytysten muutokset (vai vaikuttaako ne vain ansiopäiväraha vs. peruspäiväraha vs. työmarkkinatuki osuuksiin etuuksien saajista)
October 1, 2025 at 8:45 AM
Mielenkiintoinen havainto.
Vaikuttaako tähän työttömyysturvan edellytysten muutokset (vai vaikuttaako ne vain ansiopäiväraha vs. peruspäiväraha vs. työmarkkinatuki osuuksiin etuuksien saajista)
Vaikuttaako tähän työttömyysturvan edellytysten muutokset (vai vaikuttaako ne vain ansiopäiväraha vs. peruspäiväraha vs. työmarkkinatuki osuuksiin etuuksien saajista)
Muutos on desimaaleja. Tasapainotavoitekin on melkoisen kova ja ehkä reilumpaa puhua Ruotsista tiukkojen fipo-kriteerien maana, jonka julkinen talous on kunnossa ja josta voi siksi olla vaikea ottaa mallia.
October 1, 2025 at 8:30 AM
Muutos on desimaaleja. Tasapainotavoitekin on melkoisen kova ja ehkä reilumpaa puhua Ruotsista tiukkojen fipo-kriteerien maana, jonka julkinen talous on kunnossa ja josta voi siksi olla vaikea ottaa mallia.
Jäi hiukan epäselväksi mikä tuon tekstin perusteella pitikään olla linkki velka-ankkurin ja kotitalouksien velkaantumisen välillä. Varsinkin kun tuo ankkuri otettiin käyttöön vasta 2019?
Ja joustavoittaminen hiukan liioittelua, kun tavoitteeksi otetaan nollaalijäämä?
Ja joustavoittaminen hiukan liioittelua, kun tavoitteeksi otetaan nollaalijäämä?
October 1, 2025 at 6:41 AM
Jäi hiukan epäselväksi mikä tuon tekstin perusteella pitikään olla linkki velka-ankkurin ja kotitalouksien velkaantumisen välillä. Varsinkin kun tuo ankkuri otettiin käyttöön vasta 2019?
Ja joustavoittaminen hiukan liioittelua, kun tavoitteeksi otetaan nollaalijäämä?
Ja joustavoittaminen hiukan liioittelua, kun tavoitteeksi otetaan nollaalijäämä?
Asevelvollisuushan tosiaan trendaa, joten ehkä toivoa on. Taloustieteen puolella ei mitään erityistä epäselvyyttä siitä etteikö kustannuksiin pitäisi laskea muutkin kulut kuin budjettikirjassa näkyvät.
September 25, 2025 at 7:18 PM
Asevelvollisuushan tosiaan trendaa, joten ehkä toivoa on. Taloustieteen puolella ei mitään erityistä epäselvyyttä siitä etteikö kustannuksiin pitäisi laskea muutkin kulut kuin budjettikirjassa näkyvät.
En nyt varsinaisesti tuon perusteella sanoisin että Suomi olisi yrittänyt laskea kustannuksia oikein (sisältäen palkattoman työpanoksen) vaikka siihen tukea olisi ollutkin.
September 25, 2025 at 7:07 PM
En nyt varsinaisesti tuon perusteella sanoisin että Suomi olisi yrittänyt laskea kustannuksia oikein (sisältäen palkattoman työpanoksen) vaikka siihen tukea olisi ollutkin.
Tuo luottamuskriisikohta pitää tosiaan paikkaansa. Uutta tässä lähinnä kai se että joku mukana ollut kertoo siitä julkisesti. Varsinaisesti W ei tosin sano että Aki K olisi ollut ratkaisu tähän kriisiin.
Taisi tulla analysoitua W:n kirjaa jo tarpeeksi, mutta hyvä kun postasit, olisi mennyt ohi.
Taisi tulla analysoitua W:n kirjaa jo tarpeeksi, mutta hyvä kun postasit, olisi mennyt ohi.
September 25, 2025 at 1:46 PM
Tuo luottamuskriisikohta pitää tosiaan paikkaansa. Uutta tässä lähinnä kai se että joku mukana ollut kertoo siitä julkisesti. Varsinaisesti W ei tosin sano että Aki K olisi ollut ratkaisu tähän kriisiin.
Taisi tulla analysoitua W:n kirjaa jo tarpeeksi, mutta hyvä kun postasit, olisi mennyt ohi.
Taisi tulla analysoitua W:n kirjaa jo tarpeeksi, mutta hyvä kun postasit, olisi mennyt ohi.
Kolumniin ei saa lähdeviitteitä, mutta tämän klassikon olisin lisännyt. Avautuu kaikkien yliopistojen tunnuksilla
www.jstor.org/stable/1821607
www.jstor.org/stable/1821607
The Economic Cost of the Draft on JSTOR
Walter Y. Oi, The Economic Cost of the Draft, The American Economic Review, Vol. 57, No. 2, Papers and Proceedings of the Seventy-ninth Annual Meeting of the American Economic Association (May, 1967),...
www.jstor.org
September 25, 2025 at 6:00 AM
Kolumniin ei saa lähdeviitteitä, mutta tämän klassikon olisin lisännyt. Avautuu kaikkien yliopistojen tunnuksilla
www.jstor.org/stable/1821607
www.jstor.org/stable/1821607
En olisi pitänyt tieteellisiä paradigmoja ideologioina, mutta tämä lähtee turhaan sivuraiteelle.
Oleellisempaa kun on että kaikki argumentit ei perustu ideologiaan (vaikka esim. Trump niin ajattelisikin ja vaikka erityisesti poliittisilla laidoilla näin saattaa olla).
Oleellisempaa kun on että kaikki argumentit ei perustu ideologiaan (vaikka esim. Trump niin ajattelisikin ja vaikka erityisesti poliittisilla laidoilla näin saattaa olla).
September 25, 2025 at 5:53 AM
En olisi pitänyt tieteellisiä paradigmoja ideologioina, mutta tämä lähtee turhaan sivuraiteelle.
Oleellisempaa kun on että kaikki argumentit ei perustu ideologiaan (vaikka esim. Trump niin ajattelisikin ja vaikka erityisesti poliittisilla laidoilla näin saattaa olla).
Oleellisempaa kun on että kaikki argumentit ei perustu ideologiaan (vaikka esim. Trump niin ajattelisikin ja vaikka erityisesti poliittisilla laidoilla näin saattaa olla).
Lähinnä kyse on siitä että nimimerkkien takana on keskimääräistä enemmän kaheleita.
September 24, 2025 at 7:29 PM
Lähinnä kyse on siitä että nimimerkkien takana on keskimääräistä enemmän kaheleita.
Ideologiaa käytät hiukan laajemmassa merkityksessä. Varsinainen pointti on että oikean ja vasemman lisäksi on myös oikea ja väärä.
September 24, 2025 at 7:13 PM
Ideologiaa käytät hiukan laajemmassa merkityksessä. Varsinainen pointti on että oikean ja vasemman lisäksi on myös oikea ja väärä.
On vaikea tietää pitäiskö nimettömät ottaa vakavasti. Minä ohitan.
September 24, 2025 at 7:06 PM
On vaikea tietää pitäiskö nimettömät ottaa vakavasti. Minä ohitan.
Tuo värin näyttäminen oli vähän hölmö kommentti. Mielenkiintoisempi oli hiukan aikaisempi keskustelu tarpeelle aktiivisemmasta mediakommunikaatiosta ja lobbaamisesta kunnes kaikki meni - Wahlroosin mielestä - pieleen.
September 24, 2025 at 7:04 PM
Tuo värin näyttäminen oli vähän hölmö kommentti. Mielenkiintoisempi oli hiukan aikaisempi keskustelu tarpeelle aktiivisemmasta mediakommunikaatiosta ja lobbaamisesta kunnes kaikki meni - Wahlroosin mielestä - pieleen.
Muistelen tästä kinanneen joidenkin ketjussa olevien kanssa aiemminkin. Minusta ei syytä yleistää omia kokemuksia koko alaa koskeviksi.
September 24, 2025 at 5:50 PM
Muistelen tästä kinanneen joidenkin ketjussa olevien kanssa aiemminkin. Minusta ei syytä yleistää omia kokemuksia koko alaa koskeviksi.
Piti käydä tsekkaamassa. Jos luin oikein, Wahlroos sanoo vain että Mika M ja Vesa V yritystukikommenteista oli tullut joillekin ihottumaa (ja että Sixten on demari). Aki K valinnasta ei puhuta juuri mitään.
September 24, 2025 at 5:43 PM
Piti käydä tsekkaamassa. Jos luin oikein, Wahlroos sanoo vain että Mika M ja Vesa V yritystukikommenteista oli tullut joillekin ihottumaa (ja että Sixten on demari). Aki K valinnasta ei puhuta juuri mitään.
Tarkoitin riippumattomalla riippumatonta. Sellaista tutkimusta jonka tuloksia ei tiedä etukäteen ja jonka raportoinnissa ei oteta muita intressejä huomioon
September 24, 2025 at 3:07 PM
Tarkoitin riippumattomalla riippumatonta. Sellaista tutkimusta jonka tuloksia ei tiedä etukäteen ja jonka raportoinnissa ei oteta muita intressejä huomioon
Se että ei olisi ideologiatonta yhteiskuntatutkimusta. Mutta on totta että sen erottaminen poliittisesta vaikuttamisesta on vaikeaa.
September 24, 2025 at 1:59 PM
Se että ei olisi ideologiatonta yhteiskuntatutkimusta. Mutta on totta että sen erottaminen poliittisesta vaikuttamisesta on vaikeaa.
Mielenkiintoinen tieto. Pitää vissiin lukea vaikka olin ajatellut skipata. Johtopäätöksesi on silti väärä. Suomessa tehdään edelleen myös riippumatonta tutkimusta. Tarvitaan vaan paremmat pelisäännöt riippumattomuuden varmistamiseen.
September 24, 2025 at 12:50 PM
Mielenkiintoinen tieto. Pitää vissiin lukea vaikka olin ajatellut skipata. Johtopäätöksesi on silti väärä. Suomessa tehdään edelleen myös riippumatonta tutkimusta. Tarvitaan vaan paremmat pelisäännöt riippumattomuuden varmistamiseen.
Mutta akuutti keskustelu liittyy siihen saisiko esim. veronalennuksilla aikaan niin paljon kasvua että velkaantuminen pysähtyisi tai edes hidastuisi. Konsensusnäkemys taloustieteen tutkijapiireissä käsittääkseni että ei. Poliitttisesti tämä on silti houkutteleva vaihtoehto ja ehkä siksi suosittu
September 17, 2025 at 7:53 AM
Mutta akuutti keskustelu liittyy siihen saisiko esim. veronalennuksilla aikaan niin paljon kasvua että velkaantuminen pysähtyisi tai edes hidastuisi. Konsensusnäkemys taloustieteen tutkijapiireissä käsittääkseni että ei. Poliitttisesti tämä on silti houkutteleva vaihtoehto ja ehkä siksi suosittu
Pitäisi varmaan tarkistaa mitä sosiologian oppikirjoissa talouskasvun ja hyvinvointivaltion yhteyksistä sanotaan ja millaiseen näyttöön perustuu. Esim 1950-luvun teollistamispolitiikan vaikutuksista hiukan helpompi arvioida vaikutuksiakin
September 17, 2025 at 7:50 AM
Pitäisi varmaan tarkistaa mitä sosiologian oppikirjoissa talouskasvun ja hyvinvointivaltion yhteyksistä sanotaan ja millaiseen näyttöön perustuu. Esim 1950-luvun teollistamispolitiikan vaikutuksista hiukan helpompi arvioida vaikutuksiakin
Sosiologian oppikirjat kannattaisi toki uudistaa :( mutta varsinainen pointti liittyy siihen että menojen ja tulojen ero pitää hoitaa menoja pienentämällä tai tuloja kasvattamalla eikä vielä ole keksitty keinoa jolla talouskasvua voisi vauhdittaa niin paljon ettei näitä tarvittaisi
September 16, 2025 at 7:39 PM
Sosiologian oppikirjat kannattaisi toki uudistaa :( mutta varsinainen pointti liittyy siihen että menojen ja tulojen ero pitää hoitaa menoja pienentämällä tai tuloja kasvattamalla eikä vielä ole keksitty keinoa jolla talouskasvua voisi vauhdittaa niin paljon ettei näitä tarvittaisi