tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni
@tanjasuni.bsky.social
1.4K followers 650 following 3.6K posts
Research impact and innovation strategist. Interests: science for societal change, planetary boundaries, and system transitions for sustainability. PhD in atmospheric physics.
Posts Media Videos Starter Packs
Reposted by Tanja Suni
lauriholappa.bsky.social
Lauri Holappa @lauriholappa.bsky.social · 8h
Miten esimerkiksi Ranskan poliittinen kriisi ratkeaa ilman jonkinlaista joustoa sääntöihin? Mikä lopulta on Saksan investointipaketin vaikutus säännöistä nouseviin ehtoihin? Ylipäätään miljardilaulanta tuntuu villiltä: VM menee viikosta toiseen eri lukemilla, kuudesta kymmeneen miljardiin. 2/x
1 5 25
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 2h
Jutun mukaan se olisi pakollista. Sitten varmaan alkaa tutkijat tuoda esiin näiden mittareiden osoittamia eroja ja sitten alkaa sadan vuoden valitus siitä, miten nettokansantulomittarissa on väärät laskukaavat ja kaikki on hyvin BKT-landiassa.
2
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 3h
Minusta on kiinnostavaa miten nopeasti näiden ei-markkinahintaisten suureiden mittaaminen sitten onnistuukin, kun tähän saakka ei ole onnistunut. Ei sitten millään, ja siksi niitä ei ole otettu mukaan talouspolitiikan vaikutusarvioihin.
1 1
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 7h
Tämänhetkisen tiedon mukaan EU:ssa on tarkoitus ottaa uudet kansantalouden tilinpitokehikon kokonaisuudet käyttöön syksyllä 2030. Siihen mennessä Tilastokeskuksen on ratkottava, kuinka saadaan implementoitua kaikki SNA:n mukanaan tuomat uutuudet ja etsittävä niille uusia lähdeaineistoja.
1 5
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 7h
Yksi tärkeimmistä BKT:n kritiikin kohteista liittyy sen kykyyn mitata hyvinvointia. Uusi SNA tuo tähän haasteeseen tietoa jakaumatilien kautta. Näillä tileillä tuodaan kansantalouden tilinpitoon tärkeää lisätietoa tulojen, kulutuksen ja varallisuuden jakautumisesta eri tyyppisille kotitalouksille.
1 4
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 7h
Uudessa YK:n kansantalouden tilinpidossa luonnonvarojen ehtyminen huomioidaan samaan tapaan kuin kiinteän pääoman kuluminen ja se vaikuttaa nettokansantuotteeseen. Nettokäsitteen vakiintuminen bruttokansantuotteen rinnalle avartaa kuvaa talouden kestävyydestä.
BKT:n laskenta muutoksessa – mitä on tulossa? | Tieto&trendit
BKT ja kansantalouden tilinpito kuvaavat jo nykyisellään taloudellista aktiviteettia laajasti, silti sen ohjeistusta ja sisältöä on tarpeen uudistaa aika ajoin. Uusin YK:n suositus hyväksyttiin kevääl...
stat.fi
1 6 32
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 7h
💯
1
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 7h
Erittäin hyvä kirjoitus! Luuletko että vihreissä laajemmin jaetaan ajatuksesi? Minusta tuo nelikenttäsi olisi sanallisessakin muodossa tiivis ja ytimekäs vastaus kysymykseen vihreiden poliittisesta asemoitumisesta, jos siis on johdon ja ohjelmien tasolla jaettu.
1 1
Reposted by Tanja Suni
jussiisoaho.bsky.social
Jussi Isoaho @jussiisoaho.bsky.social · 7h
Hallituksen pitäisi alentaa Alv 20% jos haluavat saada kulutuksen liikkeelle. Toki tiesivät kulutushalujen loppuvan luodessaan työmarkkinoille pelon ilmapiirin ja vielä samalla nostivat ALVa 1,5% Nyt sitten vastauksena tuohon tilaamme tavaraa mielettömiä määriä Kiinasta ilman ALVa.
2 3 18
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 7h
Kyllähän niitä nyt Saksaan mentiin tuottamaan öljyä korvaavaksi raaka-aineeksi. Siellä kun on kysyntää, arvoketjua ja selvä poliittinen tuki asialle:

bsky.app/profile/tanj...
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 3d
🇫🇮 Suomi alentaa taas yritysverotusta “houkutellakseen investointeja”. Mutta se on kuin alennusmyynti ilman tuotteita – hintaa lasketaan ja hyllyt ovat tyhjät. UPM:n Leunan biokemikaalitehdas osoittaa miksi: investointeja ei ratkaise veroprosentti, vaan ekosysteemi, markkina ja poliittinen suunta.
2
Reposted by Tanja Suni
palloholisti.bsky.social
Julius Karlsson @palloholisti.bsky.social · 9h
Pitäisi niiltä kaikilta (virheellisesti) "Suomen talous ei ole kasvanut 20 vuoteen"-väittäjiltä kysyä, että miksi silti kaikkein rikkaimpien tulot ja varallisuus on saman aikana kasvaneet monikertaisesti alempiin tuloihin verrattuna.

Eik sen pitäny valuu?
a woman in a blue dress is laughing with netflix written on the bottom right
ALT: a woman in a blue dress is laughing with netflix written on the bottom right
media.tenor.com
1 3 18
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 8h
Kannatetaan blogin elvyttämistä vastasyklisesti!!!!
1
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 8h
@unroll.skywriter.blue
unroll this
1
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 8h
Kehu koskee myös koko kirjoitusta ja sitä, miten vedät siinä eri kehityskulkuja yhteen 😉. Aivan huippua. Näitä tarvittaisiin lisää blogiisi selkeyttämään maailman menoa ja myös vaihtoehtoja "vaihtoehdottomalle" leikkauspolitiikalle. Minulla ei ole tuollaista kertomisen lahjaa!
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 10h
@unroll.skywriter.blue
unroll this
1 1
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 10h
⚙️ 1970-luvun taantuma johtui oikeasti energiashokeista, teollisuuden rakennemuutoksesta ja tuottavuuden pysähtymisestä. Lafferin väärä lääke väärään diagnoosiin otettiin kuitenkin innolla vastaan, koska se tarjosi helpon ja poliittisesti miellyttävän selityksen: veroja alas, valtio pienemmäksi.
1 1 7
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 10h
📊 Lafferin idea on tuottanut BKT-kasvua joissain maissa, mutta ilman kestävää perustaa. Kun veropohja rapautuu, valtio paikkaa vajetta velalla – ja vaikka talous kasvaisi, sosiaalinen pääoma heikkenee.

Kun turva katoaa ja velka jää, maaperä laitaoikeiston nousulle on valmis.
1 1 8
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 10h
💬 Ongelma on, että Laffer ei koskaan pystynyt määrittelemään, missä kohtaa se huippu on – eikä kukaan muukaan. Laffer ei koskaan kyennyt todistamaan teoriaansa.
Silti ideasta tuli 1980-luvun uusliberalismin symboli: usko siihen, että talouskasvu syntyy veroja laskemalla.
1 1 10
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 10h
📈 Laffer kehitti ajatuksen, joka tuntui selittävän kaiken.
Hän havainnollisti sen intuitiolla: jos verotus on nolla, valtio saa nolla tuloa, ja jos verotus on sata prosenttia, kukaan ei tee töitä, joten valtio saa taas nolla. Jossain välissä on huippukohta, joka maksimoi tulot.
1 6
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 10h
☕ Arthur Laffer, yhdysvaltalainen taloustieteilijä, pohti 1970-luvun puolivälissä, miksi talous yski, vaikka veroja kerättiin enemmän kuin koskaan.
Tarinan mukaan hän piirsi ideansa serviettiin Washingtonin ravintolassa – ja sai nopeasti kuulijansa: Reaganin ja Thatcherin talousneuvonantajat.
1 6
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 10h
⛽ Tarina ajasta, jolloin öljy kallistui, poliitikot hätääntyivät ja serviettiin piirretty kaari muutti talouspolitiikan suunnan.
1970-luvun öljykriisi nosti hinnat pilviin ja pysäytti teollisuusmaiden kasvun.

Syntyi stagflaatio – inflaatio ja työttömyys yhtä aikaa.
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 11h
Samoin kuin sen, että talouskurimus on valinta, ei luonnonlaki, mitä toisinajattelijoille vastataan ja miten vallitseva talousparadigma on mahdollista kumota ja kumottiin viimeksi 1970-luvulla - käytännössä 80-luvulla, kun pääomat vapautettiin ja valtioiden verokilpailu alkoi.
1 6 36
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 10h
Uusliberalismi taas osoittaa toisen reitin samaan umpikujaan: kun verotusta kevennetään ja pääomia suojellaan, valtioiden velka kasvaa silti, mutta samalla kasvaa myös eriarvoisuus.

Kumpikaan malli ei tuota kestävää yhteiskuntaa. Vain veropohjan kautta rakennettu sosiaalinen pääoma tekee sen.
2 1 9
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 10h
Etelä-Eurooppa osoittaa, että ilman vahvaa progressiivista verotusta hyvinvointivaltiota ei ole voitu rakentaa kestävällä tavalla. Kun veropohja on kapea, hyvinvointi rahoitetaan velalla, ja kriisin tullessa kaikki romahtaa.
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 11h
...Kreikan kasvu ei ole vakaalla pohjalla. Hyvinvointivaltion perusta – verotus, sosiaaliturva ja inhimillisen pääoman kehittäminen – ei ole koskaan rakentunut kunnolla. Veropohja on kapea, järjestelmät pirstaleisia ja osaava työvoima muuttaa ulkomaille. Talous kasvaa, mutta yhteiskunta ei vahvistu.
1 2 16
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 11h
Espanja sen sijaan käytti koronaelvytyksen pitkälti rakenteellisiin uudistuksiin: koulutukseen, T&K:hon ja työllisyyteen. Siksi Espanjassa työllisyys ja tuottavuus todella paranivat, kun taas Kreikan kasvu nojaa yhä turismiin, energiaan ja lainarahalla tehtyihin hankkeisiin.
1 5
tanjasuni.bsky.social
Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 11h
...Kreikan kasvu ei ole vakaalla pohjalla. Hyvinvointivaltion perusta – verotus, sosiaaliturva ja inhimillisen pääoman kehittäminen – ei ole koskaan rakentunut kunnolla. Veropohja on kapea, järjestelmät pirstaleisia ja osaava työvoima muuttaa ulkomaille. Talous kasvaa, mutta yhteiskunta ei vahvistu.
1 6