Tiede & edistys
@tiedejaedistys.bsky.social
230 followers 54 following 74 posts
Tiede & edistys on vuonna 1976 perustettu monitieteinen aikakauslehti. Julkaisemme tutkimusta erityisesti yhteiskuntatieteellisiltä ja humanistisilta aloilta ja käymme aktiivisesti yhteiskunnallista ja tutkimuspoliittista keskustelua.
Posts Media Videos Starter Packs
Pinned
tiedejaedistys.bsky.social
Tiede & edistys hakee päätoimittajaa! Tiede & edistyksen nykyisten päätoimittajien kausi päättyy vuoden 2025 loppuun ja etsimme heille jatkajaa vuoden 2026 tammikuusta alkaen.

Tutustu hakuilmoitukseen:
tiedejaedistys.journal.fi/announcement...
Päätoimittajaksi?
tiedejaedistys.bsky.social
Tiede & edistys hakee päätoimittajaa! Tiede & edistyksen nykyisten päätoimittajien kausi päättyy vuoden 2025 loppuun ja etsimme heille jatkajaa vuoden 2026 tammikuusta alkaen.

Tutustu hakuilmoitukseen:
tiedejaedistys.journal.fi/announcement...
Päätoimittajaksi?
tiedejaedistys.bsky.social
Kaikesta muutokseen tähtäävästä puheestaan huolimatta se sitoo yhteiskunnallista ja poliittista mielikuvitusta vallitsevan kapitalistisen yhteiskunnan puitteisiin.
tiedejaedistys.bsky.social
Kiertotalouden utopia nähdään artikkelissa perustavasti ideologisena utopiana, sillä se painottaa erityisesti omistavan luokan yhteiskunnallisia tarpeita talouskasvuvaatimuksen näkökulmasta.
tiedejaedistys.bsky.social
Artikkeli katsoo, että vaikka utopioiden on tarkoitus tarjota vaihtoehtoja olemassaolevalle yhteiskuntajärjestykselle, saattavat ne myös toimia vallitsevia olosuhteita oikeuttavina ideologioina.
tiedejaedistys.bsky.social
Artikkelissa kysytään: Millainen utopia kiertotalous täsmällisesti ottaen on? Millaisiin käsityksiin olemassaolevasta yhteiskunnasta kiertotalouden utopia perustuu ja millaisten yhteiskunnallisten toimijoiden näkökulmat siinä painottuvat?
tiedejaedistys.bsky.social
Kiertotalous on yhteiskunnallisessa keskustelussa saanut valtavan myönteisiä merkityksiä ja toisinaan yhteiskuntatieteissäkin sitä on käsitelty utopiana.
tiedejaedistys.bsky.social
Tutkimuksen aineisto kerättiin Sitran ja Ellen MacArthur Foundationin verkkosivuilta.
tiedejaedistys.bsky.social
Keijo Lakkalan ja Teemu Loikkasen artikkeli analysoi kiertotalouden visioita utopiatutkimuksen, ekologisen marxismin ja kriittisen jätetutkimuksen teoreettisilla välineillä.

Avoimesti verkossa: tiedejaedistys.journal.fi/article/view...
Näennäisen suurtakin muutosta lupaavat utopiat voivat lopulta päätyä estämään yhteiskunnallisten vaihtoehtojen ajattelua ja siten näiden vaihtoehtojen poliittista edistämistä.
tiedejaedistys.bsky.social
Lisäksi tutkittavien mustien feministien antikapitalistinen työ keskittyy identiteetin, instituutiosuhteiden ja poliittisen paikantumisen kysymyksiin. Heidän analyysinsä pyrkimyksenä on kapitalistisista velvollisuussuhteista vapautuminen.
tiedejaedistys.bsky.social
Black Power Napsin taiteessa unen riistäminen hahmotetaan keskeiseksi rasistisen kapitalismin sortomuodoksi. Taiteilijat pyrkivät mahdollistamaan levon ihmisille, joilta unen mahdollisuudet on historiallisesti viety.
tiedejaedistys.bsky.social
Mustan feminismin keskeisten käsitteiden ja ajattelijoiden tausta radikaaleissa poliittisissa liikkeissä tulee näin helposti ohitetuksi ja niiden antikapitalistinen teoria sivuutetuksi. Näitä taipumuksia vastaan artikkeli ehdottaa mustan feminismin antikapitalistista luentaa.
tiedejaedistys.bsky.social
Suomenkielisissä keskusteluissa antikapitalistista politiikkaa on käsitelty erityisesti italialaiseen autonomimarxilaiseen perinteeseen nojaten. Samalla mustan feminismin käsitteistöä on usein tulkittu painottaen sen sisältymistä vakiintuneisiin tekemisen tapoihin.
tiedejaedistys.bsky.social
Tutkimisen kohteena on taidekollektiivi Black Power Napsin työ. Sen keskiössä on rasismin vaikutus unen jakautumiseen. Artikkeli lähestyy kollektiivin taidetta Jennifer Nashin kehittämän rakkauspolitiikan kautta ja sen jatkajana.
tiedejaedistys.bsky.social
Emma Kaskisen artikkeli "Lepo antikapitalistisena vastarintana ja mustan feminismin perinne" tulkitsee yhdysvaltalaista mustaa nykyfeminismiä sen tuottaman antikapitalistisen ajattelun näkökulmasta.

Avoimesti verkossa: tiedejaedistys.journal.fi/article/view...
tiedejaedistys.bsky.social
Numeron taiteilijan, Jouni Tossavaisen, työt edustavat valokuvarunoutta.
tiedejaedistys.bsky.social
Esittelyissä & erittelyissä Ari Korhonen pohtii filosofisten instituutioiden merkitystä Collège International de Philosophien historian kautta.
tiedejaedistys.bsky.social
Sauli Havu analysoi puheenvuorossaan Bernard Lahiren teosta Les structures fondamentales des sociétés humaines ja pohtii, mikä on sosiologian suhde muihin tieteisiin ja millaista tietoa sen tulisi tuottaa.
tiedejaedistys.bsky.social
Numeron toisessa tutkimusartikkelissa Keijo Lakkala ja Teemu Loikkanen pureutuvat kiertotalouteen tarkastelemalla sitä kapitalistisena utopiana.
tiedejaedistys.bsky.social
Emma Kaskisen tutkimusartikkeli tarkastelee mustan feminismin antikapitalistisia juonteita. Artikkeli pohtii kapitalistisen kuormituksen epätasaisen jakautumisen ongelmaa, ja kysyy, kenellä on lupa levätä nyky-yhteiskunnassa.
tiedejaedistys.bsky.social
Numeron pääkirjoitus kiinnittää huomionsa tiedejulkaisemisen voimiin ja voimattomuuksiin. Millaiset voimat julkaisemista liikuttavat ja missä ne oikeastaan sijaitsevat?
Tiede & edistys
Vuonna 1976 perustettu monitieteinen ja kriittinen aikakausjulkaisu
tiedejaedistys.journal.fi
tiedejaedistys.bsky.social
Tiede & edistyksen kesänumero 2/2025 on ilmestynyt! Numeron tutkimusartikkeleissa sukelletaan mustan feminismin ja levon sekä kiertotalouden kysymyksiin. Lisäksi mukana on puheenvuoro Bernard Lahiren sosiologiasta sekä moninaista pohdintaa instituutioista ja infrastruktuureista.
Kuva lehden kannesta. Avoimesti verkossa: tiedejaedistys.journal.fi
tiedejaedistys.bsky.social
Artikkelissaan Pitkänen esittääkin, että esoterian tutkimuksen laajentaminen filosofian alalle paitsi lisäisi ymmärrystä monien vaikeina pidettyjen filosofisten ideoiden alkuperästä myös antaisi lisää eväitä erityisesti nykyaikaisen ympäristöfilosofian kentälle.
tiedejaedistys.bsky.social
Kanadalaisen filosofin Sean McGrathin mukaan Schellingin kaltaisten ajattelijoiden luontoa koskevissa ideoissa vetoaa edelleen paljolti tämän toteutumatta jääneen ”vaihtoehtoisen moderniteetin” hahmotteleminen.
tiedejaedistys.bsky.social
Monien akateemisen filosofian piirissä esiintyneiden esoteeristen vaikutteiden alkuperä on jäljitettävissä renessanssiajan uushermetismiin, joka toimi lyhyen historiallisen ajanjakson radikaalina vaihtoehtona sittemmin vakiintuneelle mekanistiselle luontokäsitykselle.