Ei päätöksiä ole tehty markkinoiden ohjaamina, jos ei ole tuotettu kuluttajien haluamia perheasuntoja.

Jos kuluttajat haluavat yksiöitä ja perheasuntoja, markkinat rakentavat molempia. Kokonaispinta-alan rajoittaminen johtaa siihen, että kaikkea mitä kuluttajat haluavat, ei saa rakentaa.

Konsensusnäkemys lienee, että asuinympäristö ml. naapurien ominaisuudet ja vaihtuvuus vaikuttavat lähinnä lapsiin.

Yksiöissä harvemmin asuu lapsia, joten suuri määrä yksiöitä jollain alueella ei johda siihen, että sinne keskittyisi paljon pienituloisia lapsiperheitä.

Tunnen melko hyvin tämän kirjallisuuden eikä sieltä löydy mitään yksiöihin liittyvää. Siksi olisin kaivannut tutkimuksia, jos jotain uutta olisi tehty.

www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/u...

Jos kaikkiin Tampereelle rakennettuihin taloihin olisi sallittu kaksinkertainen määrä asuinpinta-alaa, olisi rakennettu enemmän yksiöitä JA perheasuntoja.

Eli oikea ongelma on se, että yksiöiden rakentaminen vähentää perheasuntojen rakentamista.

Tähän taas on syynä se, että kaupungit kaavoittavat liian vähän asuinpinta-alaa.

Tai siis asukashan suorastaan rakastaa asuntoaan.

Jännä että taas itse asukas on ihan tyytyväinen valitsemaansa asuntoon.

Toinen kummallinen asia näissä jutuissa on se, että tutkijat eivät esitä tutkimustuloksia väitteidensä tueksi.

Missä on näyttö vaikkapa siitä, että yksiöiden suuri määrä jollain alueella aiheuttaa merkittäviä ongelmia?

Tällaisen ekosysteemin voisi perustaa jonnekin, missä sen vaihtoehtoiskustannus olisi merkittävästi pienempi.

Ylivoimaisesti suurin hyötyjä ovat mökkiläiset, eivät muut kaupunkilaiset.

Kaikki olisivat sitä mieltä, että raha pitäisi käyttää sote-palveluihin tai kouluihin tai alentaa kaikkien kuntaveroa.

Olemassa olevia mökkikyliä pitää tarkastella samalla kriteerillä. 3/3

Alueet voisi kaavoittaa asuinkäyttöön. Tämä helpottaisi asuntopulaa ja toisi tonteista kaupungille rahaa, jonka se voi käyttää palveluihin.

Kukaan ei ole sitä mieltä, että jos kaupunki nyt saisi vaikkapa 50 miljoonaa perintönä, tämä raha pitäisi antaa muutamalle mökkeilijälle.2/

Voi luoja.

En tiedä kenen kanssa olet puhunut, mutta todennäköisesti et minun.

Se, että hissi todennäköisesti nostaa asunnon arvoa, ei ole ulkoisvaikutus.

Sinänsä hisseihin ei liity varsinaisia ulkoisvaikutuksia. Hissit ovat hyödyllisiä ja voittoa tavoittelevat rakennuttajat rakentavat kerrostaloihin hissejä, koska hissistä koituva asuntojen hinnan nousu kattaa kustannukset ja lisää voittoja. 5/

Entä pitäisikö tukien riippua tuensaajan tulotasosta? Minun vaikea nähdä tehokkaana politiikkana sitä, että annetaan hissiavustuksia kaikenlaisille taloyhtiöille.

Tässä muutamia avoimia kysymyksiä ennen kuin päädytään siihen, että meillä on liian vähän hissejä. 4/

Emme myöskään tiedä, onko hissien jälkiasennus tehokkainta politiikkaa sote-menojen ehkäisyn kannalta vai voisiko ihmisiä esimerkiksi kannustaa muuttamaan hissitaloihin tai yksikerroksisiin taloihin ennen kuin hissittömässä kerrostalossa asuminen käy mahdottomaksi. Vanhuushan ei tule yllätyksenä. 3/

Tuella on tietenkin myös fiskaalinen vaikutus, emmekä ymmärtääkseni tiedä hissittömyyden vaikutusta sote-menoihin. 2/

Kyllä, kyseessä on niin sanottu fiskaalinen ulkoisvaikutus. Vähän eri asia kuin mitä yleensä tarkoitetaan ulkoisvaikutuksella.

Mutta tästähän ei voi vielä päätellä, että hissitaloja on liian vähän tai että meidän pitäisi julkisesti tukea hissiasennuksia niin kuin nykyään tehdään. 1/

Tietenkin. Mutta en ole nähnyt missään minkäänlaista arvioita haitoista ja hyödyistä.

Ja mikä pahempaa, minimikoon kasvattamista ehdottavat ihmiset, eivät näytä edes olevan tietoisia mahdollisista haitoista tai vaikutusten monimutkaisuudesta.

Analyysi on ollut tasoa isompi parempi.

On lopulta epäselvää, mitä tarkkaan ottaen tapahtuisi minimikoon säätämisen myötä. Kukaan ei tiedä.

Mutta on naivia ajatella, että ainoa vaikutus olisi se, että kaikilla olisi paremmat asunnot eikä mikään muu muuttuisi. 6/6