osa näistä pimeistä ja salatuista puolista tulee mulle kokonaan uutena vasta nyt, en ehtinyt ihan kaikkea todellisuutta kohdata suhteen aikana. ja hyvä niin, että lähdin ajoissa ennen kuin poislähtö olisi ollut näemmä vielä vaikeampaa. ja onneksi on yli 500 km välimatkaa

rehellisesti sanoen mistään tällaisista puolista minulla, eikä meitin yhteisillä työkavereilla ollut mitään aavistustakaan tyypin suhteen. häntä pidettiin hyvin kohteliaana, huomioivana ja ihmisenä, joka ei varmastikaan kohtelisi minua millään tavoin huonosti 😅

eli se oli taas joku manipulointitwistaus ja syyllistämisyritys, kun 5 min kuluttua hänelle muka selvisi minun puheistani, että emme muka olleetkaan yhdessä. vaikka hetkeä aiemmin oli itse sanonut just toisin.

tervetuloa vaan ymmärtämään, miten narsistit manipuloi, hämmentää ja sekoittaa pakkaa.

ja oli kysymys mistä vaan, niin ihan helvetin creepyä. en näemmä edelleenkään ole hahmottanut tarpeeksi hyvin, miten toksisia ajatus- ja käyttäytymismalleja hänellä on

oli kysymys taas jostain kierosta twistaamisesta, manipulointikuvioista, aidosta ymmärtämättömyydestä milloin kysymys on parisuhteesta tai oli kysymys mistä vaan, niin mun aiempi fiilis hänen viesteistään – aivan kuin hän kokisi omistavansa minut – ei tosiaan mennyt pahasti pieleen.

hän oli kuulemma kertonut kaikille kavereilleen ja työpaikallaankin meidän olevan taas yhdessä.

hurjaa. emme ole sellaisesta todellakaan sopineet. emme ole edes nähneet. ollaan vaan viestitelty. tai siis enimmäkseen hän on minulle viestitellyt. emme ole edes puhuneet puhelimessa ennen eilistä

lopuksi: koittakaapa hetki samaistua tällaisen ihmisen elämään ja ajatteluun, kun se ei itse edes ymmärrä hahmottaa itseään. ei näe sisintä itseään. ei tiedosta itseään. ei ymmärrä olemassaoloaan. ja silti samaan aikaan näkee maailmassa vain itsensä*

*kasa muiden heijastamia ihannoivia piirteitä

ja absurdisti npd:ssä tämä itse, oma minä – sekin on oikeasti minätön! se on pelkästään heijaste ympäröivien ihmisten vain ihailevista piirteistä. omaa todellista itseäkään ei ole, eikä sitäkään tajua edes hahmottaa, reflektoida, tutkiskella, koska itsetietoisuuden aivoaluueella on puutoksia.

tiivistetysti npd:ssä henkilöllä on oikeasti omassa mielessään vain oma minä, itse, myös sosiaalisessa ympäristössä. koska samaistumismekanismissa on rakenteellisia puutoksia. mieli ei edes tajua, että edes on muita persoonia omine intentioineen. se ei tajua edes yrittää ymmärtää muiden toimintaa

koska npd:ssä mentalisaatio uupuu, tällainen henkilö ei pysty erottamaan kovin helposti aitoa ihailua feikatusta ihailusta. kaikki ihailu uppoaa, jos osaa riittävästi mukauttaa muita eleitään aidon ihailun mukaisiksi!

minätön minä ei häpeäkokemuksen käsittelyjärjestelmän puutteen takia pysty ottamaan vastaan mitään, mikä aktivoi mitenkään häpeälle altistavalle tunteelle = ei-ihannoivat ihmiset poistuvat ympäristöstä itse, oppivat osoittamaan vain ihailua tai npd-tyyppi poistaa heidät itse ympäristöstään.

kun tällä aivoalueella on puutoksia, eikä se toimi ideaalisti, kaikki vähänkään kritisoiva tai ei-ylistävä heijastus laukaisee primitiivisen ja rajun häpeäkokemuksen, jonka on osoitettu vastaavan äärimmäisen rajua henkistä kipukokemusta. syntyy välitön ja voimakas taistele tai pakene reaktio.

mutta jos npd:ssä minäkuva – itse – muodostuu vain ympärillä olevien heijastusten kautta, miten ihmeessä se "minä" osaa ja voi kelpuuttaa siihen kuuluvaksi vain ihastelevat ja ylimyönteiset puolet?

sen takia koska se sama puutteellisesti rakentunut aivoalue vastaa myös häpeäkokemuksen käsittelystä!

ei toimi tietyn aivoalueen puutteelisen rakenteen takia (sama alue, jossa empatiakyky sijaitsee) ja käsitystä minästä, omasta persoonasta, ei ole muodostunut.

npd:ssä minä, itse, on vain se yksipuolinen illuusiokuvake, mitä muut idealisoinnin ja ihannoin kautta heijastavat heidän olevan.

samaistumisvaikeuden takia heillä ei oikeasti ole edes mielessä kuin he itse. he eivät edes yritä päästä kärryille toisten mielenmaailmasta ymmärrys- ja tunnetasolla. heille on mielessä vain he itse.

ja lopulta heillä ei ole mielessä edes he itse, koska npd:ssä itsetutkiskelu ja itsereflektio

ja nimenomaan _kaikkiikn_ tapahtumiin, koska koko systeemi kaikkiin sosiaalisten asioiden psyykkiseen käsittelyyn on aina ja pysyvästi epäkunnossa. haastavissa tilanteissa näin voi käydä kenelle tahansa, että käsittelysysteemit eivät toimi ideaalisti, mut ne on tilannekohtaisia, ei pysyvä puute

edes yrittäisi selittää omalle mielelle tilanteeseen liittyvien muiden ihmisten intentioita. pyrkimys ymmärrykseen, mentalisaatioon, puuttuu ja he jäävät kiinni tapahtumiin kuin eiliseen päivään. sosiaaliset tapahtumat eivät voi ratketakaan mielen tasolla, jos pystyy ajattelemaan vain itseään?