On mahdoton ymmärtää leikkausintoa, kun tukirahat palaavat veroina valtion kirstuun. Liekö tarkoitus palata Jukolan lähtötilanteeseen, kysyy Tuomas Kyrö.

Iltapäivisin julkaistavassa Pihvi-ohjelmassa valitsemme yhden olennaisen uutisen ja selvitämme, mistä se oikeastaan kertoo.

Hallitus haluaa kannustaa kokopäiväiseen työhön. Kannustus tehtiin poistamalla suojaosa, joka mahdollisti pienen työn vastaanottamisen ilman että se pienentää työttömyyskorvausta.

Taiteen tekeminen luo maailmaan erilaisia tarinoita ja esityksiä. Ne toistavat, vahvistavat tai haastavat yhteiskunnan rakenteita, kuten musiikkikulttuuria, ihmiskuvaa ja sukupuolihierarkioita. Oopperalaulajalle, joka toisaalta on kiinni nyky-yhteiskunnan ilmiöissä ja toisaalta laulaa vähintään sata vuotta vanhaa ohjelmistoa, esitetyt tarinat saattavat aiheuttaa arvoristiriitoja. Vanha ohjelmisto tuo mukanaan aikansa kuvaa, joka ei välttämättä vastaa esimerkiksi laulajan omaa ihmiskuvaa. Tämän tutkimuksen tehtävänä on etsiä keinoja ratkoa tätä ristiriitaa laulajan näkökulmasta. Tutkimuksen pääväite on, että toimijuutta kasvattamalla laulajan on mahdollista sovittaa ammatillinen toiminta arvoihinsa sopivammaksi. Taiteellisen tutkimuksen menetelmin etsin keinoja laajentaa laulajan taiteellista toimijuutta ja ratkoa arvoristiriitaa feministisen maailmankatsomuksen ja ammatillisessa toiminnassa kohtaamani naiskuvan välillä. Oopperalaulajan työelämään kuuluu oopperassa laulamisen lisäksi konsertointia, jossa laulaja voi ottaa enemmän vastuuta esityksistään, kasvattaa toimijuuttaan. Tutkimuksen keskeisin osa on neljän konsertin sarja, jonka avulla tarkastelen konsertissa tapahtuvia sukupuolen esityksiä. Nostan esiin ohjelmistosuunnittelun, sukupuolittuneen esittämistradition sekä laulajan ruumiillisuuden ja äänenkäytön. Ehdotan näiden avulla keinoja vaikuttaa konsertoinnin sukupuoliperformansseihin. Konserttien lisäksi tutkimukseen kuuluu kaksi vertaisarvioitua artikkelia. Niistä ensimmäisessä esittelen Roland Barthesin lauluajatteluun perustuvan barthesilaisen laulun käsitteen eli taiteellisen menetelmän, jonka avulla laulaja voi tietoisesti vaikuttaa ruumiillisuuden kuulumiseen laulamisessaan. Toinen artikkeli kertoo ensimmäisestä tohtorikonsertistani ja avaa, minkälainen esitys Schubertin Winterreise-laulusarja oli koronapandemian vaikutuksesta. Artikkeli ehdottaa lisäksi tavan soveltaa Karen Baradin toimijuusrealismia laulamisen taiteelliseen tutkimiseen. Näin ollen konsertti on perinteisesti ajatellun esityksen lisäksi performanssi, jossa muun muassa musiikkiteos, laulajuus, sukupuoli ja konserttiinstituutio yhteismuotoutuvat performatiivisiksi materiaalisdiskursiivisiksi ilmiöiksi. Niiden analysointi lisää ymmärrystä konsertoinnin sukupuoliperformansseista ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa niihin. Tutkimuksen tuloksena on myös lauluntutkimukseen soveltuvia taiteellisen työn menetelmiä. Tutkimus osoittaa lisäksi laulamisen merkityksenmuodostuksen aika- ja paikkasidonnaisen luonteen. Tutkimus esittelee keinon laajentaa laulajuutta, josta erityisesti osoituksena on tutkimushanketta varten tilattu, vuonna 2024 kantaesitetty Minna Leinosen säveltämä Rakkaat-monodraama Milka Luhtaniemen librettoon. Teos vetää yhteen tutkimuksen teemoja ohjelmistosuunnittelun, äänenkäytön, konsertoinnin ja sukupuoliperformanssien suhteen ja päivittää laulukonsertoinnin naiskuvaa nykyaikaan.