Jussi Tervola
@jussitervola.bsky.social
380 followers 220 following 160 posts
Tutkimuspäällikkö THL:ssä / Sosiaalipolitiikan dosentti ja tilastotieteen maisteri / Tutkittua tietoa sosiaaliturvasta päätöksenteon tueksi Policy analyst, PhD, Finnish Institute for Health and Welfare (THL) www.thl.fi/jussitervola
Posts Media Videos Starter Packs
jussitervola.bsky.social
Onko ajatusta miten sitä lähtisi selvittämään? Voi olla vaikeaa
jussitervola.bsky.social
Ei nuo meidän vaikutusarvion perusteella kauheasti vaikuta. Laskelmissa työttömyysetuuksien saajien määrä tippui yhden prosentin.

bsky.app/profile/juss...
jussitervola.bsky.social
Nostan vielä esille raporttimme liitetaulukon, jossa on leikkausten arvioituja yhteisvaikutuksia eri etuuksien kokonaismenoihin - asia jota ei tietääkseni ole aiemmin raportoitu.

Keskeiset:
🔸Yleisestä asumistuesta + asumislisästä -41 %
🔸Työttömyysturvasta -24 %, ja erityisesti ansioturvasta -39 %
jussitervola.bsky.social
Verkkouutiset perkasi Suomen ja Ruotsin sosiaaliturvan eroja meidän tutkimuksen perusteella (johdattelevalla otsikolla).

Pitäisin vertailua Tanskaan myös kiinnostavana (mutta vaikeampana), koska Tanska on ehkä parhaiten onnistunut yhdistämään korkean työllisyyden ja korkeat etuudet.
Onko Suomen sosiaaliturva liian antelias? VU selvitti tärkeimmät erot Ruotsiin | Verkkouutiset
Onko Suomen sosiaaliturva liian antelias? VU selvitti tärkeimmät erot Ruotsiin | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Reposted by Jussi Tervola
jussitervola.bsky.social
Ehkä eniten ihmetyttää pitkäaikaistyöttömyyden tilastointitapa, jossa työttömyys "katkeaa" sillä, että osallistuu työllisyyspalveluihin. Olisi mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon pitkäaikaistyöttömyys on oikeasti kasvanut.
jussitervola.bsky.social
Tämä tilastojuttu muutti omaa käsitystäni nykyisestä työttömyystilanteesta. Se on kehno, mutta ei niin kehno kuin joistain aiemmista uutisista olisi voinut ymmärtää.

www.hs.fi/politiikka/a...
jussitervola.bsky.social
Jep, tosin vähimmäisturvan etuustason ostovoima voi olla Briteissä joissain perhetyypeissä korkeampikin kuin Ruotsissa. Ainakin yksinasuvalla on meidän laskelmien mukaan.

On niin monta liikkuvaa osaa, että "anteliaisuuden" vertailu vaatisi esimerkkilaskelmia.
jussitervola.bsky.social
Esim. viiden lapsen perheissä esitetty leikkaus tuen tasoon olisi merkittävä, -16-18 %. www.regeringen.se/contentasset...
jussitervola.bsky.social
Kannustimilla. Erityisesti monilapsisissa lapsiperheissä toimeentulotuen taso voi olla lähellä tai enemmänkin kuin matalat palkkatasot.
jussitervola.bsky.social
Aiemmin arvioimme @laurimakinen.bsky.social kanssa, että Ruotsin toimeentulotuen taso riittää Suomen tukea heikommin siihen kulutuskoriin, jonka tuen on tarkoitus kattaa.

Ruotsin leikkaukset kasvattavat entisestään näitä eroja lapsiperheillä. 2/2

www.julkari.fi/bitstream/ha...
jussitervola.bsky.social
Ruotsissa puhaltavat samankaltaiset tuulet kuin Suomessa. Toimeentulotuen vastikkeellisuutta lisätään ja tasoa leikataan.

Tosin Ruotsissa tasoa leikataan lapsiperheiltä, joilla työnteon kannustimet heikommat. Suomessa sen sijaan enemmän lapsettomilta. /2

www.kauppalehti.fi/uutiset/a/cc...
jussitervola.bsky.social
Yhteisvaikutusten arvioissa asumisnormia ei ole ollenkaan sovellettu lapsiperheisiin, koska on oletettu että heihin tämä ei juuri iske. Mutta tämä oletus ei pidä paikkaansa.

Siltä osin vaikutukset lapsiin on edelleen aliarvioitu.
jussitervola.bsky.social
STM:n muistiossa oli myös yllättävää tilastotietoa toimeentulotuen asumisnormin soveltamisesta.

Vaikka asumisnormin soveltamisessa lain mukaan pitäisi huomioida lapsen etu, normin ylittäjien keskuudessa leikkuria on sovellettu yleisemmin lapsiperheissä kuin muissa. Erot ovat kuitenkin pieniä.
Reposted by Jussi Tervola
ottokyyronen.bsky.social
VM:n muistiossa arvioidaan ensi vuonna tehtävien veromuutosten vaikutusta tulonjakoon.

Hallituksen veropäätökset lisäävät suurituloisimpien käytettävissä olevia tuloja eniten. Heidän kohdallaan lisäys on suurin suhteellisesti ja absoluuttisesti.

Sen sijaan pienituloisimman ryhmän tulot vähenevät.
jussitervola.bsky.social
STM julkaisi uudet muistiot sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista.

THL:n kehittämällä mallilla havaittiin, että "sosiaaliturvamuutokset kohdistuvat aiemmin arvioitua enemmän toimeentulotuen saajiin."

stm.fi/-/hallitukse...
Hallituksen sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksia arvioivat muistiot julkaistu
stm.fi
jussitervola.bsky.social
No nyt on mielenkiintoista evidenssiä tulojen vaikutuksesta terveyteen Suomen perustulokokeilusta.

Psyykelääkkeiden käyttö väheni samassa suhteessa kuin tulot nousi.
vatt-tutkimus.bsky.social
Laaja satunnaistettu kokeilu osoittaa, että tulojen kasvu parantaa mielenterveyttä. Tulosten perusteella käytettävissä olevien tulojen 9–11 prosentin kasvu vähensi psyykenlääkkeiden käyttöä 8–11 prosentilla ja laski erikoissairaanhoidon käyntien määrää. vatt.fi/-/tulojen-ka...
Tulojen kasvu paransi mielenterveyttä
vatt.fi
jussitervola.bsky.social
10 vuotta sitten julkaisemani analyysi maahanmuuttajien sosiaaliturvaoikeuden rajoittamisen tausta-argumenteista on edelleen ajankohtainen. (Toki voisi täydentää uudempia tutkimusviitteitä.)

tietotarjotin.fi/tutkimusblog...
jussitervola.bsky.social
Kävin Puheenaihe-podcastissa keskustelemassa tunnin verran meidän arvioimista köyhyysvaikutuksista, ja kertomassa näkemyksiäni sosiaaliturvan säästökohteista ja Suomen monimutkaisesta sosiaaliturvasta.

Tarjolla esim. Spotifyssä: open.spotify.com/episode/5vyZ...
THL: "Hallituksen toimet sysäävät 27 000 lasta köyhyyteen" (Jussi Tervola) | Puheenaihe 620
Spotify video
open.spotify.com
jussitervola.bsky.social
Tärkeää seurantaa:

Palkkatulojen saaminen on laskenut suojaosan poiston jälkeen ansiopäivärahan (−6 %-yks.) että Kelan työttömyysetuuksien saajilla (−5 %-yks.).

Muutoksen mekaaninen vaikutus selittää laskusta arviolta 1–2 %-yksikköä. Loput voi johtua käyttäytymismuutoksesta ja/tai suhdanteesta.
vatt-tutkimus.bsky.social
Työttömyystukien suojaosien poisto on herättänyt runsaasti keskustelua. Poiston pelätään vähentävän osa-aikaista työskentelyä työttömänä. Tutkijamme tarkastelivat tilastoja ja huomasivat, että osa-aikatyötä tekevien määrä ei ole romahtanut. Lue lisää: vatt.fi/-/tyottomien...
Työttömien osa-aikatyö ei romahtanut suojaosien poiston jälkeen
vatt.fi
jussitervola.bsky.social
Toki vähän epäselvää, kuinka paljon raportoitu kasvu johtuu lainojen määrän kasvusta. Jutussa ei raportoida, kuinka paljon lainaturvan suosio on kasvanut suhteessa lainojen määrään. Ehkä kasvun raportoiminen toimii myös mainoksena?
jussitervola.bsky.social
Joitain merkkejä, että työttömyys- ja työkyvyttömyysvakuutuksen painopiste on siirtymässä hieman julkisesta yksityiseen vakuuttamiseen.

Taustalla lienee työllisyystilanne sekä esim. päivärahojen heikennykset.

Trendi havaittavissa Nordeassa, mutta ei juurikaan muissa pankeissa.
Yhä useampi ostaa asuntolainalle lisäturvan siltä varalta, ettei lainaa pystykään maksamaan
Erityisesti ensiasunnon ostajat ja isojen perheasuntojen ostajat ottavat nyt vakuutuksia, kerrotaan Nordeasta. Taustalla vaikuttavat sosiaaliturvan leikkaukset.
yle.fi
jussitervola.bsky.social
Mielenkiintoista olisi nähdä myös tilastoja, miten usein laissa mainittuja erityisperusteita, kuten lapsen edun huomioimista, on sovellettu, ja toisaalta kuinka usein normin ylittäviä lapsiperheitä on ohjattu muuttamaan.

2/2
jussitervola.bsky.social
Toimeentulotuen asumisnormin soveltamisen kiristys näkyy tilastoissa ja hieman muuttojen määrässäkin.

Lakimuutoksen jälkeen enää 37 %:lla normin ylittäjistä hyväksyttiin asumismenot todellisen suuruisina, kun aiemmin osuus oli 69 %.

1/2
kelantutkimus.kela.fi
Toimeentulotuesta korvattavien asumismenojen lainsäädäntö muuttui 1.4.2024, minkä seurauksena Kela ohjasi kotitalouksia etsimään edullisempaa asuntoa.

Kuudesosa muuttamaan ohjatuista muutti, ja asuntoonsa jääneiden taloudellinen tilanne tiukentui.

Tarkemmin:
tietotarjotin.fi/tutkimusblog...
Kuvio: Muuttaneiden osuus 10 kuukauden seuranta-aikana kotitalouksilla, jotka olivat saaneet toimeentulotukea huhti–heinäkuussa 2024. Kuvasta näkee, että muuttamaan ohjatuista kotitalouksista vajaat 15 % muutti seurantajakson aikana.
jussitervola.bsky.social
En ole nähnyt HE-perusteluita tms. Tavoite on estää tukijakson pitkittymistä ja tuensaajien passivoitumista. Kai ajatellaan, että jos tuentarve on lyhytaikaista niin aktivoimiselle ei niin tarvetta.