Ne kyllä oli jo perustoimeentulotuessa ennen Kela-siirtoa.

Vuokra‐ ja sähkövakuudet, muuttokustannukset, lasten päivä- ja iltapäivähoitomenot, lapsen tapaamisesta etävanhemmalle aiheutuvat kulut sekä välttämättömän henkilötodistuksen tai matkustusasiakirjan hankintakulut siirrettiin uudistuksessa perustoimeentulotukeen.

Näinpä. Tuossa vuoden 2024 pienituloisuusasteessa tukileikkaukset sen sijaan on nähdäkseni keskeinen selitys, mistä tämä kuviokin kertoo. bsky.app/profile/juss...

Tukien leikkaukset eivät ole juuri ehtineet vaikuttaa noihin subjektiivisiin mittareihin, indeksijäädytyksiä lukuunottamatta, koska kysely kerätty pääosin alkuvuodesta 2024. Keskeinen selitys niissä nähdäkseni vuoden 2022 voimakas inflaatio.

Toki suojaosan poisto ei tarkoita, että menettäisi suojaosaa vastaavan summan, vaan 35 prosenttia tuosta, koska asumistuen vähenemisaste on 35 prosenttia.

Ja työllisyystilanne on heikko. Kyllähän väestön maksukyky täytyy jotenkin heijastua vuokratasoonkin.

Vai voiko olla niin, että tukileikkauksilla on vaikutusta vuokratasoon, vaikka tukikorotuksilla ei olisi? 🤔

Viittaan siis mm. tähän tutkimukseen @teemulyy.bsky.social

Mietin käytännön toteutusta. Etukäteisarvioilla ja simulointimalleilla olisi tässä varmaan iso rooli. Perustuisiko jarru pienituloisuusasteen simuloituihin muutoksiin? Mitenhän on tehty Uudessa-Seelannissa?

Tällaisella hyvinvointitaloudellisella arvioinnilla, että taloudellisten muutosten lisäksi sosiaalisille muutoksille annetaan rahallinen arvo, on Irlannissa käsittääkseni jo pitkät perinteet.

Tästä on käyty keskustelua Suomessakin. Olisi kyllä merkittävä muutos nykyiseen arviointitapoihin täällä

Lisätietoa mm. www.borger.dk/arbejde-dagp...

Mun näkökulmasta selittely liittyy ennen kaikkea siihen, että kehitykseen liittyy paljon muutakin kuin politiikan vaikutukset. Ehkä tätä kommunikointia voisi helpottaa jos tekisi vaikutusarvioiden yhteydessä myös ennusteita ajantasaistetulla datalla.

Näinpä. 12 prosentin lisäys pienituloisissa kotitalouksissa elävien lasten määrään on iso hyppy, johon varmasti on myötävaikuttanut työttömyysturvan lapsikorotusten poisto. Sikäli toteutunut kehitys on linjassa politiikkamuutosten vaikutusarvioiden kanssa.

Sama suunta jatkunee vuonna 2025.

Tietty jos solidaarisuuden kannatus on vielä heikompaa, ei lisätä ollenkaan julkisten palvelujen rahoitusta, milloin joudutaan leikkaamaan julkista palvelutasoa, ja maksukykyiset siirtyvät yksityisiin palveluihin.

Jos siis ihminen preferoi rajatumpaa solidaarisuutta, niin asiakasmaksujen korotus lienee halutumpi vaihtoehto kuin verojen korotus.

Jos taas kannattaa laajempaa solidaarisuutta, niin suurempi verorahoitteisuus on halutumpi keino.

Työllisyysvaikutuksiin liittyy ehkä vielä enemmän epävarmuuksia, kuten millä aikavälillä ja missä työn kysynnän kontekstissa.

Ja simulointiarvioita ei oikein voi tarkistaa myöhemminkään. Tai onkohan ollut tilannetta, että jonkun muutoksen ennakoidun työllisyysvaikutuksen olisi voinut verifioida?