Lightnews — Scholar-powered news

Lauri Finér @laurifinest.bsky.social · 1d

Mitä työttömyyden noususta huippulukemiin pitäisi ajatella? Onko kyse kriisistä vai maltillisemmasta ongelmasta? Kyyrönen käy aihetta hyvin läpi monipuolisella tilastokatsauksella.

Otto Kyyrönen @ottokyyronen.bsky.social · 1d

Tuntuuko, että Suomen työttömyydestä on esitetty viime aikoina harhaanjohtavia väitteitä?

Sitten olet oikeassa!

Tarkastelen alla kriittisesti viittä väitettä, joilla työttömyysongelmaa on vähätelty viime aikoina. 1/

Tilastoharha vai todellinen kriisi? Työttömyydestä liikkuu nyt harhaanjohtavia väitteitä - Soste

Työttömyys on lisääntynyt merkittävästi Suomessa viimeisen parin vuoden aikana. Elokuussa työttömyysasteen trendiluku nousi kymmeneen prosenttiin ensimmäistä kertaa työvoimatutkimuksen vuonna 2009 alk...

www.soste.fi

1 10

Reposted by Lauri Finér

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 6d

2022 oli ennätystyöllisyys, ja pääpuheenaihe "missä on työllisyystoimet!?!".

2025 on ennätystyöttömyys, ja pääpuheenaihe on "ei se korkea työttömyys nyt niin paha juttu ole".

8 61 250

Reposted by Lauri Finér

Patrizio Lainà @patriziolaina.bsky.social · 8d

Ruotsissa velka-ankkuri on tarkoittanut kotitalouksien valtavaa velkaantumista ja julkisten investointien unohtamista. Ekonomisti Odeberg ei suosittele ottamaan mallia Ruotsista, sillä nyt velka-ankkuria joustavoitetaan siellä.

sorsafoundation.fi/mita-ruotsin...

Mitä Ruotsin finanssipolitiikan säännöistä voi oppia Suomessa? Ruotsalaisekonomisti vastaa · Kalevi Sorsa -säätiö

Orpon hallituksen ehdotus velkaantumista hillitsevästä velkajarrusta on herättänyt runsaasti kritiikkiä. Vaihtoehtoja on haettu esimerkiksi Ruotsista, jossa on pitkä kokemus samankaltaisista finanssip...

sorsafoundation.fi

2 24 98

Lauri Finér @laurifinest.bsky.social · 8d

6/6 Odeberg on raportissaan ehdottanut muun muassa juokseville menoille ja investointimenoille omia sääntöjään. Saman suuntaisia ehdotuksia on nähty myös muilta asiantuntijoilta. Blogissa ja sen linkeissä on tarkempaa tietoa aiheesta. sorsafoundation.fi/mita-ruotsin...

Mitä Ruotsin finanssipolitiikan säännöistä voi oppia Suomessa? Ruotsalaisekonomisti vastaa · Kalevi Sorsa -säätiö

Orpon hallituksen ehdotus velkaantumista hillitsevästä velkajarrusta on herättänyt runsaasti kritiikkiä. Vaihtoehtoja on haettu esimerkiksi Ruotsista, jossa on pitkä kokemus samankaltaisista finanssip...

sorsafoundation.fi

3

Lauri Finér @laurifinest.bsky.social · 8d

5/6 Ruotsissa kritiikki on koskenut mm. sitä, että säännöt eivät huomioi riittävästi julkista varallisuutta ja investointeja. Tämän vuoksi talous on nojannut aiempien julkisten investointien pääoman syömiseen. Se ei ole kestävä tie. Sama ongelma on Suomessakin. www.hs.fi/feature/art-...

Korjausvelka | Tuhannen kilometrin ajomatkalla paljastuu, että elämme hajoavassa maassa

Tiet, talot, vesiputket. Suomi rapistuu hälyttävää vauhtia. Sen näkee omin silmin, kun vain hyppää autoon.

www.hs.fi

1 4

Lauri Finér @laurifinest.bsky.social · 8d

4/6 Ruotsissa tämän hetkinen "velkajarru" koostuu kahdesta erillisestä itsenäisestä säännöstä. Velka-asteen velka-ankkurista ja budjetin tasapainoa koskevasta ylijäämäsäännöstä, jota uudistettiin tasapainosäännöksi. Säännöt ovat päällekkäisiä ja niihin liittyy samoja ongelmia.

1 2

Lauri Finér @laurifinest.bsky.social · 8d

3/6 Toinen olennainen ero on, että Ruotsissa menojen ja tulojen on vastattava toisiaan. Suomessa nykyinen nk. kehyssääntö (jota hallitus ei ole muuttamassa) koskee vain menoja. Tämä on osaltaan mahdollistanut sen, että hallitus "kiertää sääntöjä" ja heikentää julkista taloutta veronkevennyksillä.

1 3

Lauri Finér @laurifinest.bsky.social · 8d

2/6 Ehkä olennaisin ero on, että Ruotsissa sääntöjen raja-arvot eivät ole pysyviä, vaan niistä sovitaan kahdeksan vuoden välein. Näin voidaan ottaa huomioon maailman muutokset. Säännöt ottavat myös huomioon myös suhdanteet. Tosin monien eivät välttämättä riittävästi.

1 2

Lauri Finér @laurifinest.bsky.social · 8d

1/6 Haastattelimme Ruotsin finanssipolitiikan sääntöjä tutkinutta Elinor Odebergia. Ruotsissa on käyty laajaa keskustelua sääntöjen puutteista ja jopa niiden "pääarkkitehti" Per Molander on ehdottanut sääntömuutoksia. Tiivistän ketjuun keskeiset erot Suomen velkajarruesitykseen. Blogissa tarkemmin.

Kalevi Sorsa -säätiö @sorsafoundation.fi · 8d

Haastattelimme ruotsalaista pääekonomistia @elinorodeberg.bsky.social Ruotsin finanssipolitiikan säännöistä. Odebergin mukaan Ruotsin säännöt ovat keskittyneet yksipuolisesti julkisen velan hillitsemiseen ja johtaneet investointien laiminlyömiseen.

Lue blogi: sorsafoundation.fi/mita-ruotsin...

1 7 16

Reposted by Lauri Finér

Jussi Systä @jussisysta.bsky.social · 8d

Muiden maiden kokemukset osoittavat, että yksipuoliset velkajarrut eivät tue kokonaisvaltaisesti talouskehitystä. Haastattelimme Ruotsin kokemuksista ajatuspaja Arena Idé:n pääekonomisti Elinor Odebergia, joka oli kirjoitti aiheesta viime vuonna raportin. Alla muutama nosto. 🧵

Kalevi Sorsa -säätiö @sorsafoundation.fi · 8d

Haastattelimme ruotsalaista pääekonomistia @elinorodeberg.bsky.social Ruotsin finanssipolitiikan säännöistä. Odebergin mukaan Ruotsin säännöt ovat keskittyneet yksipuolisesti julkisen velan hillitsemiseen ja johtaneet investointien laiminlyömiseen.

Lue blogi: sorsafoundation.fi/mita-ruotsin...

1 4 20

Lauri Finér @laurifinest.bsky.social · 8d

Työttömyysluvut synkistyvät. Valitetettavasti pitkäaikaistyöttömyyden haitat voivat kertautua ja hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset pahentavat tilannetta. Tämä oli 1990-luvun alun laman oppi. Siksi hallituksen toiveet 100 000 lisätyöpaikasta voivat jäädä toiveiksi. www.hs.fi/talous/art-2...

2 8 33

Reposted by Lauri Finér

Patrizio Lainà @patriziolaina.bsky.social · 9d

Varallisuuserot ovat Suomessa suuria, vaikka tuloerot suhteellisen pieniä. Suomessa eniten ihmisiä, joilla negatiivinen nettovarallisuus.

1/3

5 33 120

Reposted by Lauri Finér

Lauri Holappa @lauriholappa.bsky.social · 9d

Kirjoitimme @patriziolaina.bsky.social kanssa hallituksen velkajarruesityksestä. Sitä ei pitäisi hyväksyä, koska esitys on epärealistinen ja johtaa etenkin taantumatilanteessa suhdannetta vahvistavaan talouspolitiikkaan. Parlamentaarinen sopimus sisältäen myös investoinnit olisi parempi ratkaisu.

Vieraskynä | Suomen kansallinen velkajarru uhkaa hyydyttää talouskasvun

Hallituksen valmistelema lakiesitys on selvästi EU-sääntöjä tiukempi. Jäykästä velkajarrusta ei olisi hyötyä Suomen taloudelle.

www.hs.fi

8 29 150

Reposted by Lauri Finér

Antti Ronkainen @anttironkainen.bsky.social · 9d

Valtiovarainministeriön politisoituminen käy ilmeiseksi siitä, miten se on valkopessyt kuluneen hallituskauden aikana Petteri Orpon hallituksen talouspolitiikkaa.

Tarina voittaa faktat – VM valkopesee Orpon hallituksen talouspolitiikkaa

“Ennusteissa tärkeintä on tarina, ei viimeisimmät desimaalit. ” Näin valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander kommentoi ministeriön tuoreinta talouskatsausta. Vaikka Suom...

demokraatti.fi

4 25 95

Reposted by Lauri Finér

Kalevi Sorsa -säätiö @sorsafoundation.fi · 9d

Oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntijamme @anttironkainen.bsky.social kirjoittaa VM:n ennusteiden ja arvioiden poliittisuudesta.
"Suomella ei koskaan mene niin huonosti, etteikö voisi sopeuttaa lisää – mutta ei koskaan niin huonosti, että pitäisi elvyttää.”
demokraatti.fi/tarina-voitt...

Tarina voittaa faktat – VM valkopesee Orpon hallituksen talouspolitiikkaa

“Ennusteissa tärkeintä on tarina, ei viimeisimmät desimaalit. ” Näin valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander kommentoi ministeriön tuoreinta talouskatsausta. Vaikka Suom...

demokraatti.fi

2 7

Reposted by Lauri Finér

Patrizio Lainà @patriziolaina.bsky.social · 9d

Velkajarrusta aktivoituisi lähinnä matalasuhdanteissa pahentaen taantumia. ”Turvamarginaalisäännös” myös ongelmallinen.

Parempi vaihtoehto: Kehysbudjetointiin tulot mukaan ja parlamentaarinen sopimus.

Holapan ja mun HS-vieraskynä:
www.hs.fi/paakirjoituk...

Vieraskynä | Suomen kansallinen velkajarru uhkaa hyydyttää talouskasvun

Hallituksen valmistelema lakiesitys on selvästi EU-sääntöjä tiukempi. Jäykästä velkajarrusta ei olisi hyötyä Suomen taloudelle.

www.hs.fi

1 33 140

Lauri Finér @laurifinest.bsky.social · 9d

Ajankohtainen @patriziolaina.bsky.social ja @lauriholappa.bsky.social kirjoitus hallituksen velkajarruesityksen ongelmista. Heidän mukaansa jäykkä sääntö veisi vastavirtaan kv-kehityksessä. Kehyssäännön kehittäminen verot huomioivaksi ja joustavampi parlamentaarinen sopimus olisi parempi ratkaisu.

Vieraskynä | Suomen kansallinen velkajarru uhkaa hyydyttää talouskasvun

Hallituksen valmistelema lakiesitys on selvästi EU-sääntöjä tiukempi. Jäykästä velkajarrusta ei olisi hyötyä Suomen taloudelle.

www.hs.fi

17 74

Reposted by Lauri Finér

Antti Ronkainen @anttironkainen.bsky.social · 13d

Tämä vaikuttaa olevan ilmastopolitiikan uusi normaali. Numeerisista ilmastotavoitteista ei lipsuta, mutta niihin pääsemiseksi tehtävistä toimista kylläkin. VTT:n, Luken, Syken ja GTK:n laskelmien mukaan Suomi tulee olemaan hiilineutraali 15 vuotta myöhässä -- vuonna 2050.

Laskelmat paljastavat: Suomesta tulossa hiilineutraali yli 15 vuotta myöhemmin kuin Orpon hallitus lupasi

Orpon hallituksen toistaiseksi päättämät ja esittämät ilmastotoimet tekevät Suomesta hiilineutraalin vasta vuoden 2050 jälkeen, käy ilmi tuoreista arvioista.

yle.fi

1 11 50

Reposted by Lauri Finér

Otto Kyyrönen @ottokyyronen.bsky.social · 12d

Velkajarru on herättänyt keskustelua, mutta eräs siihen sisältyvä säännös on jäänyt huomiotta.

Kyseessä on turvamarginaalisäännös (TMS), jonka myötä sosiaaliturvarahastoja ei laskettaisi enää osaksi julkisyhteisöjen alijäämää.

Muutos lisäisi tulevaa sopeutusta rajusti – ja keinotekoisesti. 1/6

Velkajarruesitykseen piilotettu turvamarginaalisäännös lisäisi sopeutustarvetta keinotekoisesti - Soste

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ehdottanut Suomelle niin kutsuttua velkajarrua. Esityksen mukaan Suomelle asetettaisiin kansallinen pitkän aikavälin velkasuhdetavoite, joka olisi 40 prosenttia ...

www.soste.fi

2 25 88

Lauri Finér @laurifinest.bsky.social · 10d

Aamun Hesari kertoo, kuinka hallitus leikkaa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja kuinka työnantajat riistävät täällä työskenteleviä ulkomaalaisia, jopa rikollisesti. Hallitus taustajoukkoineen on antanut myös harmaan talouden rehottaa. Tarvitaan muutos, jos halutaan, että muuttoliike auttaa Suomea.

Ukrainalaisia työskennellyt hämärissä oloissa Turun telakalla – Meyer Turku kertoo Ylelle tekevänsä aktiivista valvontaa

Oleksandr Kravchuk työskenteli jopa 14-tuntisia päiviä loistoristeilijöiden rakentamiseksi. Palkoista iso osa jäi saamatta.

yle.fi

1 15 82

Lauri Finér @laurifinest.bsky.social · 13d

Ok.

1

Lauri Finér @laurifinest.bsky.social · 13d

Tarpeellisia viestejä on monia eikä kaikki mahdu joka twiittiin. Mm. molemmat näistä ovat totta ja olennaisia äänestäjille:
- Hallitus on sopeuttanut paljon.
- Hallitus on sumuttanut ihmisiä väittämällä, että se sopeuttaa paljon enemmän (ja saa näin julkisen talouden kuntoon).

1 4

Lauri Finér @laurifinest.bsky.social · 13d

Tarpeellisia viestejä on monia. Itse ajattelen, että olennaiset faktat pitää todeta. Mm. molemmat näistä ovat totta ja olennaisia äänestäjille:
- Hallitus on sopeuttanut paljon.
- Hallitus on sumuttanut ihmisiä väittämällä, että se sopeuttaa paljon enemmän (ja saa näin julkisen talouden kuntoon).

1

Lauri Finér @laurifinest.bsky.social · 13d

Hallitus puhuu jopa 10 miljardin sopeutuksesta, mutta se päätyy lukuun vain laskentakikkailulla. Blogissa uusin laskelma hallituskauden oikeasta sopeutuksesta, joka riihen jälkeen vain murto-osa 10 miljardista.

”Orpon hallituksen nettosopeutuksen määrä on 3,7 miljardia euroa vuoden 2027 tasolla.”

Otto Kyyrönen @ottokyyronen.bsky.social · 13d

Vuonna 2023 Orpon hallitus ilmoitti sopeuttavansa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla, mutta sittemmin sopeutussuunnitelmat ovat muuttuneet.

Hallituksen bruttomääräinen sopeutustavoite on tuplaantunut 12 miljardiin euroon. Nettosopeutus on kuitenkin jäämässä alle 1/3 osaan tästä. 1/2

Kuinka paljon Orpon hallitus sopeuttaa julkista taloutta? - Soste

Julkisen velkaantumisen hillitseminen muodostui keskeiseksi kysymykseksi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Ensin valtiovarainministeriö (VM) ilmoitti joulukuussa 2022, että kahden seuraavan hallituksen ...

www.soste.fi

3 9 31

Reposted by Lauri Finér

Jussi Systä @jussisysta.bsky.social · 13d

Tässä hyvä analyysi Suomen yksityisen kulutuksen heikkoudesta Nordean ekonomisti Juho Kostiaiselta: corporate.nordea.com/article/1010...

Seuraavaksi analyysin keskeiset pointit:

1. "Kuluttajien luottamus on heikkoa myös muualla Euroopassa, mutta silti kulutus kasvaa selvästi Suomea enemmän"

Nordea Corporate

Nordea Corporate is the new digital platform that makes financial management faster, simpler and smarter for financial professionals in corporates.

corporate.nordea.com

1 10 36